Kierrätystä

Sukasta asiaa

2012-02-05T10:40:00.005+02:00

Joskus tuossa syksyllä tuskittelin kun poijjaalle piti tekasta yöhousut ja kaikki varastossa olevat resorit tuntu niin jäykiltä ja kovilta (Kyllähän ne siitä pehmenee ku tarpeeksi pyykkää, mut ku mulle pittää olla heti. Toim.huom.). Noh, sukkia meillä puolestaan kuluu aika kiitettävästi, enkä ole enää juuri jaksanut parsia vaan säästänyt kaikki reiälliset myöhempää käyttöä varten. Välityönä sitten keksin käyttää eräät sukanvarret resoreina, ja näistä tulikin sitten pikkuisen lemppariyökkärit, aina tahtoo ne "valkoset housut", kuvassa ovat nuo mustaraidalliset (housuosa vanhoista leggingseistä).

Nyt kun mittari painu tuonne kolmenkympin hujakoille ja lattiat alko viilenemään, oli ihan hyvä huomata että poikasen ainoat pitkikset oli pyykissä ja sukkahousut liian isot, pieniä trikoita ei ole tytöiltä säästynyt. Onneksi on halpa ja tehokas sukkaniksi. Ja onneksi keskimmäinen tuntuu liikkuvan nykysin pelkästään polvillaan, joten noita reikäsiä housujakin on jo mukava varasto. Että lahkeet ja varret vaan poikki ja sopivasta kohtaa yhteen, aikaa meni muutama minuutti ja taas on yhet lempparihousut valmiit. Tosin eihän nämä mitkään kauneuskuningattaret ole, mut eipä ne sieltä alemmasta kerroksesta näy. Kierrätystä ainakin :)

Kaa

2012-01-31T08:07:00.003+02:00

Kevät tulee, piittonit herää!

Kylymä bää!

2012-01-30T13:08:00.005+02:00

Olipa kerran ystäväiselläni pakkasilla paleleva Kilpukki joka meinasi musertua yksinäisyyteensä kylminä päivinä. Sitten otettiin yks iso käyttämättä jäänyt hepan toppaloimen kaulapala ja jättikokoisen koiran takin teddyvuori. Sitte saksittiin ja mittailtiin, hikoiltiin ja manailtiin, kökötettiin hankalissa asennoissa ja vaivuttiin epätoivoon pöydän alle. Lopulta luovuttiin joistakin aikeista ja osa jätettiin keskenkin oottelemaan lopullista muotoutumista testauksen jälkeen.

Ilman sovituksia tämä synnytyksen tulos näytti kuitenkin jollain maailman ihmeellä olevan sopiva! Tosin mahavyö hivenen hankala ja nafti, ja tämä jo kuvassa muiden toimesta korjattunakin :) Loimi on saanut myös räystään tuonne pyllynpäälle, ite en sellasta saanut nätisti asettumaan vaikka yritinkin.

En tiiä olenko koskaan vääntänyt mitään yhtä.. kröhöm.. haastavaa ja vaikeastikäsiteltävää. Tää oli yhtä luistelua, neulankatkeilua, tökkiviä koneita ja tursuavia vanuja, ja työn jälki on aika kamalaa. Erityisesti tuo kaulapala jäi harmittamaan, jätin sen viimeistelemättä ja saumoja auki josko siihen jonkin kivan ratkaisun joku löytäisi. Mut on tää varmaan lämmin kuitenkin, pääsee Herra ystävineen ulkoilemaan :)

Pipopakkoa

2012-01-29T11:06:00.006+02:00

Musta tuntuu etten ole menneenä vuotena saanu aikaseksi oikeastaan mittään. Mut suoritinpa sitte tuossa pieniä laskutoimituksia ja tulin siihen tulokseen, että aika rankasti on ainakin hatuttanu jos ei muuta. Valmiita myssäköitä olen saanu kasaan muistin mukaan ainakin 12, ja kesken on edelleen neljä tekelettä.. Isoin ongelma mulle on ollu se oma päänlämmitin, mulle kun ei yksinkertasesti vaan sovi minkäänlainen lakki (siis sopii kyllä päähän, mut näyttää typerältä).

Tämä kuvassaoleva on ainoa mitä oon kehdannu käyttää julkisesti, tehty ihan omasta päästä (heko), Kelosta, ja vähän liian pienillä puikoilla että ois tiivis ja lämmin. Ja onhan se. Mut ärsyttää vähän että eestäpäin tulee sellanen "baskeri-ilmiö".. Mistä löytäs sellasen The Lakin, semmosen täydellisen ettei enää tarttiskaan muita?!

Kai se on vaan yritettävä pukertaa, vahinko vaan että on taas tuota startti-intoa riittäny joten keskeneräsiä alkaa olla taas aika läjä. Takki-intokin alkaa pikkuhiljaa nousta näin kevättä kohti, kangasongelma vaan vaivaa kun jäljellä on enää ei-niin-hyviä tai sitte liian hyviä tähän tarkotukseen :) Pitkään aikaan en ole tehny enää kunnon löytöjäkään, varmaan liian laiska kiertelyvauhti nykyisin.

Mut koska mulla on niin harvakseltaan mitään uutta päivitettävää, niin käydäänpäs vanhojen kimppuun, niitähän riittää. Joskus syksyllä vääntelin poijjaalle univanttuut Purosta, oikeen fleecevuorilla, mut kas kummaa, välittömästi päikkärit siirrettiin pikkumiehen toimesta sisätiloihin. Ei käytetty kertaakaan.

(Ja koska uusvuosi on alotettu erinäisillä kolotuksilla, niin juttua lupauksista siirretään hamaan tulevaisuuteen :) )

Pojalle pallero

2011-12-31T22:35:00.014+02:00

Siinä se Joulu taasen tuli ja meni, lievää lahajastressiä pukkas kun viimesiä taisin valmistella vielä joulupäivänäkin. Mut valmista, ja ei ku ens vuotta kohti!

Pojalle siis pallero. Tätä oli vaikea kuvata ku ei tienny mikä kantti ois ollu kivointa laittaa esille. Ensin huolellinen kuvaus sisätiloissa (liian hämärää), ja loppujen lopuksi kalsarit ja kumpparit jalassa pihalle.. ja sitte olikin pikkupakkasessa ihan sama mikä kylki siitä nyt sattu ylöspäin jäämään. Mut tää oli kiva, just semmonen oikeen viimesen päälle terapiakoukuttelu, voisin tehä toistekki.
Toinen ei-joululahja pikkumiehelle oli sitte prinsessavalas ihan vapaalla tyylillä, kruunua me lainataan aina lego-ukkeleilta. Poju on tykästynyt Muumeihin ja eräässä lehdessä tutustuimme sitte tähän "tympiin" neitoseen. Pienen ilme oli ihan näkemisen arvoinen ku yhtenä aamuna herätessä tällanen tönötti pöyällä :)

Ja kaulahuivin olen tehnynnä myös, kuvassa ihan hirveän näkönen, en tiiä mihin ulkoilma imasi väritkin (joten tein niitä "vähän" lisää). Toisella puolella tässä on fleece, ja käytössä ihan kivalta näyttää. Ja toivottavasti tuntuukin.

Ja sitte niitä lahjomuksia, kaikkea en tosin ole kuvaillut, mut jottain. Poikasellehan nää lähinnä jälleen, tytöille ei tule enää juuri tehtyä kun eivät meinaa kelvata (ois niin kiva tekasta vielä jotain mekkosiakin, mut ku ei..). Sekalaista vaatetusta, housuja olen yrittäny urakoida jo aiemminkin kun niistä on ollu pula, oon innostunut nyt tuunailemaan kaikesta vanhasta ja epäsopivasta sopivaa. Mikähän siinä muuten on ku tuntuu että ei nuo vaatteet nykysin kestä mitään? Sen ymmärrän että keskimmäinen ryystää aina polvensa auki jossain, mutta että munkin uudet trikoot leviää parin käytön jälkeen niin ettei edes parsiminen onnistu!?

Mut no ni, takasin urille. Siis housua, paitaa tässä ja yks yöpuku myös, Muumi-paita on pienennetty kaupan isosta sopivammaksi. Ja joo, ei tuo ompeleminen ole sitä ominta, vaikka palo ois kova. Ihan silkkaa paljasta tuskaa se touhu tuottaa.

Ja viimein keksin niille ompeluksista jääneille oikeen miniminikangaspaloillekin käyttöä kun hurauttelin niitä yhteen sieltä sun täältä ihan suunnittelematta.. Me kun ollaan oltu kohta vuosi talouspaperiton talo ja aiemmin oon pilkkonu tähän tarkotukseen lähinnä ohuita pyyhkeitä, mut näin saatiin vähän väriä mukaan. Näitä rättejä tungen myös aina kaikkien takkien taskuihin, saa pyhiskellä räät poskelta välillä. Yleensä lasten. Tuossa (jo pesussa muotonsa menettäneen) rätin alla on muuten mun ainokainen joululiina, joka on matkannu mukana lapsuudenkodista asti, kuinkakohan vanha lienee.. En tiiä monenako vuonna vielä raaskii pestä kun alkaa uhkaavasti haalistua.

Poikaselle pakettiin hummanihei, hän taitaa olla aika nuori tapaus vielä kun on nuo korvat tollaset varsamaiset. Toinen tekeilläoleva makaa raatona vielä pärekorissa, ja tuntuu että saakin siellä vielä hetkisen aikaansa kuluttaa (ehkä vuoden tai kaks, mitä sitä nyt millonkin uuteen intoon vaaditaan)..

Pyyhkeitä tein "sarjatyönä", mut kyllä ihan saajiaan ajatellen. Äiteelle tottakai sinisellä pitsillä! Kangas on ostettu jo viime talvena Ottobren muuttomyynnistä.

Minä itte oon kai ajoittain ollut edes lähellä siedettävää, lahjoja kun sain, ja kaikkea saamaani arvostan. Erikseen mainittava muutama vierailu Kalevalaisella jäsenkorjaajalla, ja ei voi oikeastaan ku kehua. Sai jopa mun alatipaukkuvista nivelistä ääntä vähän vähemmäksi.

Ja mieltä lämmitti niin paljon myös täältä saapunut paketti, joka sisälsi bambuisen tiskirätin, sekä ihanaa suklaata ja voiveitsen! Ystävälle kiitos, todellakin piristi :)

Tämmönen pläjäys. Toivottelen oikein onnekasta vuotta 2012, ite mietin pinnistänkö hereillä vielä hetken josko näkisin sen "ainaki koulun kokosen" jätti-ilotulitteen mistä tyttöset ennen nukahtamistaan mulle turinoi.. vai lähtisinkö kuitenkin jo leputtelemaan silmiä. Molempi parempi, ens vuonna palataan, ja ehkäpä jossain välissä juttua myös lupauksista mitä tuli tehtyä :)

Äh äh

2011-12-10T22:24:00.004+02:00

Täällä edelleen joululahjapaja käynnissä, vaikka lupasinkin olla tänä vuonna ajoissa.. Joten näistä päivittelyä luvassa sitten vasta muutaman viikon päästä, olettaen että valo riittää kuvaamaan jotain. Ens vuonna en tee mittään (tai sitte taas kaiken, ja muutaman vielä).

Tämän aattelin kuitenkin esitellä pienen elämäni miehen leikkien innoittamana, ihana idea siis täältä .
He ovat "äiti ja poika", ja leikki on yleensä aina samanlainen. Ensin on iltapäivä ja äiti huhuilee poikaa päiväunille viereensä. Poika tietysti kiltisti tulee, mutta sitten turkanen karkaakin peiton alta! Ja äiti lähtee huolestuneena perään, löytäen sitten pojan yleensä "piilosta", "talosta" tai "pensasta" (=parkkitalon alta).

Tämä vauveli menetti ensimmäisen äitinsä pienen kämmin seurauksena, siksi heitä yhdistää väreiltään ainoastaan pojan puku ja äiteen tissit..

Raitaa ja ympyrää

2011-11-18T22:39:00.005+02:00

Onhan tässä tullu tehtyä kaikenlaista, joululahjaa ja aika paljon terapiavirkkausta. Ja kuvannutki olen. Mut nyt on selvästi joku tyytymättömyyskausi, tuntuu ettei haluta laittaa kuitenkaan mitään näytille kun ovat niin kurjia.

Jottei nyt ihan kuvattomaksi jää, niin tää jo kauan sitte valmistunut lakki on se aiottu "pakkasversio", vuoritettu fleecellä, mikä ei siis ole kovin kätevä materiaali tähän puuhaan luistamattomuutensa vuoksi. On tätä kuitenkin käytetty kylmemmillä ilmoilla (joita ollu liian vähän), mut taidan ens syksynä purkaa vuorin pois. Vois asettua paremmin ilman.

Koitanpa tästä toimeentua.

Koti

2011-10-31T21:54:00.005+02:00

Olenpa haudutellu ainakin vuoden tätä rojektia, osa kankaistakin ollu leikattuna valmiiksi. Sitte tuli se töks. Ja yks päivä tuli se jee. Ja sitte me tyttösten kanssa leviteltiin kankaita ja he valitti (kankaita) ja silitti ja leikkasi ja minä valitin (itekseni) ja surruuttelin ja purkasin ja kokosin. Ja sitte se oli valmis. Ja sitte piti ottaa kivoja leikkikuvia ulkona ja alkoki sataa vettä. Ja se vaan sato ja sato ja sato. Ja sitte oli "koti" leikitty ihan ryttyyn ja venyneeksi ja äiti päätti että nyt otetaan ne kuvat viimein vaikka ois mikä. Ja huonot tuli vaikka kaikki lamput sohotti mitä läheltä löyty, ja mittään yksityiskohtia ei jaksanu ees yrittää.

Eihän tämä mikkään ompelutaidonnäyte ole, mut on siitä ainaki huvia ollu!

Haikeat jäähyväiset

2011-10-24T21:49:00.006+03:00

Nyt näyttää siltä että meillä vaippailut lähenee uhkaavasti loppuaan. Poikasen yövaippa on yleensä aamulla kuiva ja harvoin varmistusvaipassakaan päiväunien, kauppareissujen ja ulkoiluiden jälkeen mitään on. Eräänä yönä siis vietin tunteellisia hetkiä vaippalaatikon ääressä kun raakkasin joukosta noin puolet lähtevien ryhmään, jäljellejääneet ovat vielä käytössä odotellen loppusijoitustaan.. osa on ihan roskistavaraa, muutaman ihan parhaan säästän muistoksi muksuille.

Huokaus. On se rankkaa.

Mut tulipa mieleen et olen unohtanu kertoa miten sen meidän yökestoilun sitten kävikään! Hyvin kävi ja turhaan pelkäsin, tosin jokayön toteutukseen ei päästy koska näin vaativaan tehtävään ei mitä tahansa retkuja kelpuutettukaan ;) Paras toimija oli taskullinen iso AIO, johon mahtu hyvin vielä lisäksi bambua, hamppua ja hahtuvaa. Päälle vielä ohuet neulosvillahousut, hahtuvapöksyt on poikasta alkaneet kai kutittaa ja luottovilliksiä (wool longies) löytyy meiltä nimensä mukaisesti vaan pitkälahkeisena joten ois olleet liian hikiset. Mut hyvin on laps nukkunut, ei ole ollut kuumissaan, eikä sänkykään ole lainehtinu kertaakaan :)

Ja tähän loppuun vielä kuva mitä kaikkea kaunista äiti voi saada ku muistaa olla kiltti..

Vähän pikkusen

2011-10-14T21:51:00.004+03:00

Ei mulla mittään asiaa oo.

Mut tää lähti jo aiemmin kaukomaille.

Ja tää lähti lähimaille.

Ja uus tommonen viimenen on tulossa ihan tänne kotosalle, mut voi pikkusen kestää ku on monta muutakin tulossa ja into on hukassa. Mut voipi se intoilija löytyä jo vaikka heti huomennakin.

Vant-tuut riip-puu..

2011-09-19T11:17:00.008+03:00

..nau-las-sa! Tapasi mun pappani laskea lontooksi. Nyt ei riipu naulassa, mut puussa kyllä, joskus sitä vaan vähän innostuu. Pahoittelen surkeita kuvia, hukkaan meni siis tääkin kyseenalaisen maineen hankkiminen tässä naapurustossa kun kykin kassien kans tuolla pusikoissa.

Yksityiskohdat ei oikeen näy, mut näissä on pitsiä, helmiä, kimalletta, tupsuja ja kaikenlaista krumeluuria. Kivoimmat omasta mielestä tuli kuitenkin näistä poikasen vanttuista jotka on tehty edellisessä postauksessa näkyneistä pätkälankapussista löytyneistä langoista. Lyhyimmät pätkät oli viitisen senttiä. Viittisköhän tehä itelleki..

Sitte tämmönen ihmeellisyys joka valmistu jo aikapäiviä sitten, vyö. Meidät on kutsuttu häimisiin ihan hetikohta ja aattelin päästä vaatettamisessa halvalla ja piristää omaa vanhaa häämekkoani. Alunperin oli tarkotus tehdä jostain retrokankaasta, mut kun mieleistä ei löytyny mistään niin lähin sitte hienostelulinjalle.. Takana kaksikerroin vanhaa tyynyliinaa, edessä pitsihuivi, satiininauhat omista varastoista.. tukikangasta ja -ompeleita ois ehottomasti saanu laittaa enempi, mut jos se nyt menis ku ei hengitä ja istuu selkä suorassa :) Kattos jos sais parempia kuvia käytössä.

Valonkantaja

2011-09-14T21:51:00.006+03:00

Tai eipä tätä valoa tuu mihinkään kanneltua kun on johto seinässä kiinni. Aikansa olen päässä pyöritelly jotta pitäis saada vanha öljylamppu johonkin käyttöön, sillä ei ole koskaan ollut oikeen omaa paikkaa, vaan on ollu millon missäkin joutilaassa naulassa roikkumassa. Poikanen puolestaan tarttee jo näin syksyllä omaan leikkinurkkaansa valon. 1+1= tuumasta toimeen, vaikka sitte keskellä yötä, tai nimenomaan sillon. Ostin kannallisen lampunjohdon ja siinäpä sitte leikin sähkönaista ja katkoin ja liitin ja pujottelin ja eristin ja asetin, ja lopulta koko homman vaikeimmaksi osuudeksi muodostui saada ite hehkulamppu tuonne kuvun sisään ja vieläpä ihan silleen että valonkin sais syttymään.. No eipä siinä, oisinko tuntisen ähissy kunnes sitten homma valkeni aika yksinkertasella tavalla. Ja tadaa, siinä on sitte lamppu.

Nämä pikkuset töppöset lähti tänään naapurin postilaatikkoon :)

Tässä on mun uus harrastus. Toka kerta, joka oli siis huomattavasti onnistuneempi ku eka kerta. Joten ens kerta on.. luultavasti ihan mitä vaan.

Ja näistä on valmistumassa jotain.. :)

Siihen asti heippa!

Kah..

2011-08-21T21:00:00.008+03:00

..eipä ehtiny kuukauttakaan kulua edellisestä bloggauksesta. Pitäs vissiin vähän rajottaa tätä kirjottelua ettei ihan lähe lapasesta.

Tässäpä onkin jo elokuun aikana ehtiny tapahtua yhtä ja toista, minusta kun tuli kerralla tokaluokkalaisen, eskarin, sekä 2-vuotiaan ylypiä äitee :) Tyttösten koulutamineet on tehny joku joka ossaa, poikanen puolestaan lahjottiin osittain äitin tuskalla ja hiellä vääntämillä paketeilla sisältöineen.

Lankana tässä tais olla joku muinaisen tarjouslaarin Rubin sekä 7 veljestä, napit on kätköistä kaivettu ja inspiraatio haettu jostain kirjasta (jonka nimeä en tietenkään nyt löytänyt mistään), toteutettu osittain omasta päästä. Resoreista ois voinu tehä väljemmät, mut muuten olen kyllä kerrankin ihan tyytyväinen! Laitan joskus vielä parempia kuvia kun pääsee oikeaan käyttöön. Asuun kuuluu toki myös ruskea virkattu lippis, mutta en viittiny nyt kuvata kun on vielä kerällä tuolla lankasaavin pohjalla..

Mr.Pupuun on sitten jo edellä mainittujen tuskan ja hien lisäksi tuhlattu aika rutkasti yöunia, sekä ihan raakaa voimaa. Vääntelin vitosen koukulla kaksinkertasesta Katrista ja kyllä sitte kiristeli hartioita makiasti.. Pupun vaatetukseen ei enää paukut riittäneet, mut ehkä nekin joku päivä vielä ilmestyy.

Mulla on muuten uus harrastus! Eikö se oo harrastus tai jopa perinne jos oon kahtena vuotena peräkkäin jo tehny? Tämmöstä siis:

Melkonen martta.. Jos joku ois viis vuotta sitten kertonu että jonain päivänä oikeen innoissani säilön jotain (syötävää, kaiken muun säilöntä kyllä onnistuu oikein luontevasti), niin oisin saattanu vähän kulmia nostella. Mut kai tääkin on vaan sitä ikään liittyvää, niinku sekin ku yks ilta yllätin itteni innolla oottamasta että lapset nukahtaa jotta pääsen herkuttelemaan.. enkä toki sillä perinteisellä suklaalla, vaan kaalilaatikolla! Onkohan tää jo vähän säälittävää?

Kierrätystä

2011-07-24T20:29:00.005+03:00

Tyttösten uudesta pissaavasta nukesta tulee myös kestoilija. Ainoa toive vaippojen suhteen oli, että "pittää olla vaalianpunanen", ja tätäpä sainkin tovin pähkiä kun mun jämäkankaista ei pinkkejä juuri löydy. Mut sittepä hoksasin rikkinäisestä sateenvarjosta talteenotetun kankaan josta piti tulla "talvipihatyyny", josko ois tarpeeksi neitimäistä kakkuineen kaikkineen! Nää vaippaset on tehty lankaa vaille kokonaan vanhasta tai vielä vanhemmasta, sisällä on pyyhkeenä ja luutunakin palvellutta froteeta, kuminauhat on myös hyvin käytetyt, kuin myös tarrat.

Tuossa vaippoja suunnitellessa yllätin muuten itteni miettimässä pesutarroja ja kankaan hiostavuutta. Tuli ihan kohtuullisen viisas olo kun tajusin että ehkä se nukke ei niin herkästi hikoile vaikka puoliksi elävältä vaikuttaakin, ja tuskin sieltä pyllystäkään niin tujua tavaraa tulee että pitää myötäänsä olla pyykkäämässä.. eihän..?

Heinäkuun heinämies

2011-07-17T21:54:00.003+03:00

Tässä pieni semmonen viime talvena valmistuneessa kesäpuvussaan.

Uskokaa pois, oon tehny vaikka ja mitä, ommellu lippiksen sekä tyynynpäällisiä ja koiranalusia, parsinu ja lyhentäny housuja, kilkutellu puikoilla jos minkälaisilla, käyttäny varmaan kaikkia kokoja koukkuja, tuhonnu jämälankapinoa.. Ja kuvannut olen enniinmittää! Ku ei huvita ja jaksa ja viitti ku on nyt taas paljon kivempi vaan tehä ja työntää kaikki sitten johonkin oottamaan tulemistaan ja tehä vähän lissää, ja vielä pikkusen lissää. Ja purkaa ja tehä vielä kerran.

Muutenkin tässä mietiskelly että pitäs tätä koko blogia jotenkin "tuulettaa".. Näin vanhetessa sitä tulee kaikenlaista muutakin ku kästyölistauksia mielenpäälle, että kai niillä hattaroilla vois kiusata muitakin. Esimerkiksi niinku kaikenlainen marttailu ja myrkkypohdinta vois saada tiheämpää päivittelyä aikaseksi, tai vaikka nuo liikunnanihmeet.. tai vois miettiä vaikka sitäkin mitenkä musta tulis parempi synttäreidenjärjestäjä (8-vuotta sitte tähän aikaan oottelin syntyväksi esikoista, aatella miten äkkiä aika menee!). Mut joo, kattellaan :)

Kesäkuusta päivää

2011-06-04T22:49:00.004+03:00

Voihan saamattomuus..

Joka päivä ajattelen että tänään sitten viimein kirjoitan sanoiksi ne ajatukset oikeen kuvien kera, mut mikä siinä taas muka on niin hankalaa?

Hitaasti edistyy rojekti jos toinenkin, mut laitan näitä vanhoja sitten. Varmaan vuoden päivät oon keräillyt ja kaivellut jemmoista näitä valkosia pikkuliinoja, ja nyt sitten miehen synttäreille kasasin yhteen isommaksi liinaksi. Tää on nyt sitten tämmönen "kasvava liina", joten jos joskus kirppiksellä vastaan kävelee sopivia yksilöitä edullisesti niin ostan pois, paikkansa löytänevät sitten joskus.

Joku päivä tuossa mietiskelin taas tuota poikasen vaippahommelia. Hän on jo niin iso poika että ei kait tuo pitkään enää vaipoissa viihdykään, mut innostus noihin kestovaippoihin on edelleen kova. Mehän alusta alkaen vaan osakestoiltiin, eli yöt, päikkärit ja kyläilyt mentiin maissivaipoilla, ja tuossa puolisen vuotta sitten supistin tuon kertailun vaan yöhön. Mut kun nyt nuo pissilirit löytyy yhä useammin vaan tuolta lakanoilta aamuisin, ja lisäksi mulla johonkin hermoon tökkii pakata noita maissivaippojakin muovipussiin.. Että vieläköhän tuota sitten kokeilis yöksikin kestoa? Ja milläköhän laitoksella, kun meinaa melkosesta paketista tulla läpi jo parin tunnin päikkäreilläkin. Ompelin kokeeksi sellasia jättivaippoja hampusta, mut aikansa ottaa että ovat hyvässä imussa, ja villaimuja ois varmaan kans hyvä tehä lisää.. Kumpikohan on ennemmin valmista, vekara kuivana vai mun vaippasuunnittelut :D

Nohhh, mut tein mie tämmösenkin:

Keksin tuossa päivänä eräänä kestohousuvaipan, ja sitte ei muuta ku hommiin. Ja valamista tuli, kauhealla jäljellä mut ihan toimivaksi. Ja sitte huomasin että joku muu oli saattanu sen keksiä ennen mua.. Tai ehkä muutamakin..kymmenen ;) Mut nyt mulla on ainakin toivoa että saan vaippaompeluinnostusta purettua vaikka noihin harkkahousuihin tulevaisuudessa jos ei vauvaa löydy kenelle tekeleitään tyrkyttää.

Noiden vaippojen lisäksi on ollu tässä muutakin mietinnässä. Nimittäin sellanen materia-ahdistus. Kun jollain tasolla kuitenkin koen että sitä onnea on tullu ajoittain koitettua hankkia hankkimalla kaikkea, ja onko se sitte jotain hyvää oloa pitemmän päälle tuonut.. Ei? Just sitä ahistusta enemmänkin. Ja ei kai jokainen vauvatavarakaan voi olla "muisto" mikä pitää säilyttää? Jos aattelee vaikka ihan huonekalujakin, niin mulle tärkeimmät ja rakkaimmat on kaikista vanhimmat mööpelit mitä meiltä löytyy, muu on lähinnä semmosta tilaavievää, ei millään tavalla kivaa. Ja oikeasti, jos kuopus ei nukkunut pinnasängyssä hetkeäkään eikä uutta vauvaa ole lähiaikoina tulossa, niin ihanko oikeasti on järkevää säilöä sitä (liian isoa ja hankalaa) pinnasänkyä vaatehuoneessa kun ei varastoakaan ole?

Mun tarttee nyt ihan oikeasti alkaa vähän suunnittelemaan tätä hommaa..

Lakkinen

2011-04-30T22:45:00.004+03:00

Tuossa muutama kuukausi sitten konttailin divarin alahyllyjä ja löysin sieltä 60-luvulla tehdyn kirjan jossa oli kaikenlaista pukinetta lapsille vauvasta vähän isompaan (ja nyt harmittaa melkosesti etten ostanut pois..). Mieleen kuvista jäi neulottu hattu, jossa oli nätti pyörylä korvan päällä. Neuloen en oikein ite osaa (=jaksa) soveltaa, joten Pikkukiisken ihanasta blogista löydetty lakki oli todella iloinen vinkkiyllätys! Ei muuta ku hommiin, ja valmista tuli nopeasti. Lopputulos on juurikin sopiva kun leventelin ja kaventelin keskikappaletta, sekä myös tykätty ja jo ainakin viikonverran paljon pidetty :)

Pakkopakkopakko

2011-04-21T21:43:00.010+03:00

Nimittäin saaha ees jotain aikaseksi. Meijän kotiinpaluu ei totisesti sitten sujunutkaan ihan kitkattomasti ja tämä härdelli alkaa pikkuhiljaa jo tympäseen. Säästän teitä likaisilta yksityiskohdilta, mutta aika nyt sitten näyttää kuinka pitkään voidaan talossamme asustella..

Kevät se kuitenkin tulee, joka vuosi vaan nopeammin, ja joka vuosi on myös pikasempaan ohi. Mulla ei ole koskaan ollu tapana vaihdella vuodenaika- tai juhlaverhoja, joskus harvoin kesäksi vähän kevyempää, mut yleensä on menty samoilla vaan. Nyt kuitenkin pitkästä aikaa kirppiksellä ihastuin vaikka hinta olikin suolanen (kiitos äitille vaivannäöstä!), on nämä niin.. keväiset :) Ja kaupanpäälle saanen sitten esitellä myös maailman pienimmän makuukammarin.

Kiva on ollu näitä kukkasia iltasella tuijotella, ja aamusinkin heti ennen ylösponkasua ku aurinko vielä oikein räköttää läpi.

Ja sitte muuuuuuta. Oon tainnu ennenki mainita että mulla ei oikein ole ollu mieltymyksiä siniseen väriin, tai ainakaan semmosiin tiettyihin, tummansinisiin varsinkaan. Mut jostain syystä mun yks sini-puna-valkonen retrokangas on kiehtonut kovasti, ja osasyynkin taisin viimein tajuta. Mulla on nimittäin tallessa yks oma vanha mekko joka on saman värinen, eri kuvioilla tosin, ja tästä oon tykänny niin pajon että on tyttösillä ollut 1-vuotiskuvissakin aikoinansa päällä. Nyt sitte pitkän hauduttelun jälkeen sain aikaseksi tuosta omasta kankaasta poikaselle puvun (on siitä kyllä aiemminkin tehty vaikka mitä, onneksi oli reilusti). Tosin meidän pikkumies onkin niin iso, että housut joutaa samantien pois.. mut ehkä se on hyvä vaan, ois nää olleetkin yhdessä ehkä vähän överit.

Malli ei ollu yhtään yhteistyöhaluinen. Päivän tinkaamisen jälkeen sain suostuteltua sovittamaan, mut lopputuloksena oli siltikin hyvin loukkaantunut pieni mies.. Kauheita tamineita se ilkiä äiti kehtaa toiselle tunkea..

Ja tuossa ommellessa kyllä taas tuli mietittyä muutamaan kertaan että mikä ihmeen itsekidutus tuohonkin hommaan oikeen ajaa.. kun en oikeasti ossaa.

Vanaha ratasrunko sai uudet kankaat. Tuli ihan kiva ja kyytissä on jo kulkenut ainakin puujakkara ja Jessi-kissa.

Samalla vauhdilla tuli muokkailtua keittiön lamppua, sekä oveen kiikutin monien blogeissa jo nähdyn tipukranssin, tää tosin valmistui jo vuosi sitten mut jäi sillon kuvaamatta.

Isommalla tyttösellä oli kademieli pienemmän "hölö-kitty"-mekosta, joten omasta paidasta muokkasin neitille sitten vähän samanlaisen version. Päällekin jopa kelpuuttanut vaikka vähän kittanaksi jäi.

Tämmöttis, tarkotuksena oli jatkaa syvällisemmin tuota aiempaa tavaravuoripohdintaa, mut nyt ei riitä pää, joten luettelomallilla ja huonoilla kuvilla mennään edelleen =/

Kotona..

2011-04-10T22:57:00.005+03:00

Reilu viikkonen ollaan tässä nyt asusteltu kotosalla, ja on ollut kyllä viimeajat sellaista haipakkaa suuntaan jos toiseen että ei ole tullu paljoa kankaita ja lankoja hypisteltyä. Kiitos kaikille kommentoijille (olipas vaikea sana :D ) kun jaksatte merkkiä jätellä tästä hitaasta päivittelystä ja vastaamattomuudesta huolimatta <3 Tarkotuksena ois parantaa tässä tulevina kuukausina tahtia, sekä käsityöpuolella että bloggailussa, mutta nähtäväksi jää joko tämä elämä alkais viimein asettumaan uomiinsa ja rauhottumaan..

Ennen muuttoa mulla tuli lähinnä ommeltua vaippoja ja virkkailtua, tosin yhden takki-lakki-housu-yhdistelmänkin sain puoleenväliin valmiiksi, mutta sitten loppui aika ja sitä myötä into kesken. Täytyy toivoa että molempia löytyis ennen ku poikanen kasvaa tamineistaan ohi.

Jostain kumman syystä mulla ei ole mitään muistikuvia siitä mitä oikeen oon saanut valmiiksi asti, mut pari kuvaa onnistuin onkimaan koneen sisuksista kuitenkin. Keskimmäinen lapsukaisista täytti jo hurjat 6-vuotta, ja hänelle virkkailin lahjaksi pupun (ohje kirjasta Amigurumit, jonka sain ite synttärilahjaksi jokin aika sitten). Ja tarttihan sitä sitten intoutua sisaruksillekin tekemään, pupu isosiskolle ja kisu pikkuveljelle :)

Ja kun on vauhtiin päästy niin antaa mennä, valmiiksi tuli myös vuokakello! Tän oli tarkotus olla valmiina ihan erilainen, mut vähän fiiliksen mukaan kuljettiin..

Nyt pitäis sitten paneutua noihin verhojen käänteisiin (että voikin olla inhottavaa hommaa) ja saattaa ainakin yks virkkuu loppuun tässä järjestelyn lomassa :) Palaillaan pikemmin, luulisin.

Uutta vuotta!

2011-01-16T17:09:00.011+02:00

Siinä se Joulu tuli ja meni, viimeiset joululahjat on tosin vielä jakamatta ja osa jopa tekemättäkin kuten tavallista :) Jotain valmista kuitenkin pläjäytän nyt näkysille, on taas oikeen koukku- ja puikkopainotteista vaikka ommellutkin olen ja lisää on tulossa jahka kerkiän.

Nää ruokalaput on jo tosi vanhoja, olleet keskeneräisenä laatikossa (tai siis saavissa) yli puolisen vuotta. Nyt sitten tuossa joku aika sitten sain valmiiksi kun juniori alkoi tosissaan syömään ihan itte. On tommosia kääntöversioita ja aika rumia, mutta sotkussahan ne aina on kuitenkin.

Muru-kankaasta tein poikaselle joululahjaksi kissipuseron johon sitten ihan viimetingassa löysin mustat housutkin kaveriksi, tarkotus oli tehä nekin ite mut loppu aika kesken. Tuo kangas oli kyllä erittäin positiivinen yllätys, olin nimittäin ihan varma että saan viimeistään ompelukoneella syltättyä tai venytettyä tekeleen ihan muodottomaksi, mutta ompelu olikin tosi helppoa ja jälki on nättiä! Ainut vaan että pitäis vielä opetella saumurilla vähän siistimpää lopetusta, en ymmärrä mikä siinä vastustaa niin että joka toisella kertaa tulos on vähän tympin näkönen. (Tuo tympi-sana on esikoisen aikoinaan käyttämä muunnos sanasta "tympiä" ja meille jäänyt ihan yleiseen käyttöön :D ). Mut siis yhteenvetona; kangas on nättiä, luomua ja helppoa ommella joten sitä varmaan tulee joskus tulevaisuudessa vielä lisääkin.

Serkkuselle lahjaksi tämmönen rannekoru.

Poikaselle jälleen. Tossut ja liivi, ohje jälleen Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua-kirjasta, tosin joitain muunnoksia olen tehnyt. Syystä että tossuja en saanut ohjeen mukaan onnistumaan mitenkään monista monista purkamisista huolimatta ja liivi taas isommallakin koukulla tehtynä ois käynyt liian pieneksi ja lyhyeksi meidän pulleamasuiselle pikkumiehelle.

Olen haaveillu jo pitkään tästä Metsolan traktorifroteesta, ja viimein sain sitäkin sitten tilattua, sekä samalla punaista apilakangasta (josta on paita ja housut valmiina, mut en oo saanu kuvattua). Kangas ei ihan riittänyt housuihin, mut paidasta tuli kyllä niin kiva ku aattelinkin. Tosin vähän resoreista valkoset langat kurkistelee kun en jaksanut langottaa saumuria niiden takia. Nyt pitäs vissiin sitten välillä alkaa kuluttelemaan noita vanhoja kankaita, alkaa ekologinen minä huudella soosoota..
”Äiti, voisiksie tehä tälle hepalle jonku takin?”

Lopuksi sitte vielä näitä kalalangasta väkerrettyjä pesukintaita ja lappuja, jotka edelleen tuolla pukinkontissa huutelee kotiapääsyä. Näitä teen varmaan lisääkin. Enkä ees tiiä miksi, kun tuo lankakin oli jotenkin hankalasti kierteellä koko ajan. Ja aatella että mun mummoni on tehny samaisesta langasta melkeen koko suvulle päiväpeitot parisänkyihin..

Ja kilttinä oon ollu minäkin kun sain tämmöset. Ja tykkään paljon.

Kuvaton hei!

2010-11-28T09:33:00.002+02:00

Pikaisesti vaan ilmottelen että täällä sitä ollaan ja elellään, väliaikaisesti tosin ei samassa kodissa ja myöskin netittömänä. Meidän kodin vesivahinko nimittäin osoittautui oletettua suuremmaksi ja pitempiaikaiseksi ja niinpä sitten lähtötuomio tuli. Viikossa hommattiin asunto ja köörättiin viiden ihmisen sekä koiran kamat uusiin neliöihin. Kotiin palaillaan varmaan tuossa ensi vuoden alkupuolella jos ei yllätyksiä tule :)

Muutto kaikessa rankkuudessaan on ollut aika silmiäavaava kokemus.. Meillä on mukana muistoja ja kesävarusteita (sekä mun kangasvarastoa) lukuunottamatta kaikki tarpeellinen ja ehkä hiukan ylimääräistäkin, niin kysymys kuuluu mitä ihmettä on ne kymmenet jätesäkilliset kampetta mitä sinne kotiin vielä jäi.. Minussa asuu selvästikin pieni hamsteri. Mutta tää hamsteri saa kyllä nyt lähdöt.

Nyt kun kaikki on jotakuinkin paikoillaan ja arki pyörii, on ollut aikaa myös paneutua käsityöpuolelle. Kuvia tosin on luvassa vasta myöhemmin, valoista aikaa on meillä nykyisin jo niin vähän sekä osa jutuista on niitä hyshys-tekeleitä näin joulun alla..

Megaheipat!

2010-10-16T20:25:00.011+03:00

Pitkästä aikaa! Arki ryökäle on vienyt salakavalasti aikaa harrastuksilta, esikoisen koulu ja miehen työt laittoi päivät uuteen rytmiin, sekä juokseva ja kiipeilevä pikkumies pitää huolen ettei pääse takamus puutumaan.

Heti tähän alkuun isot kiitokset Katalaiinalle, tuli hyvä mieli kun näin muistetaan vaikka pienellä liekillä tässä blogissa jo pitkään mentykin.

Kerro seitsemän asiaa itsestäsi.

Mulle tuottaa suuria vaikeuksia, mut yritetään :)

1. Olen ollut "omarajoitteinen" kasvissyöjä reilut 13 vuotta.
2. Olen aina ajatellut iän olevan vain numeroita, enkä uskonut ikäkriiseihin..ja nyt sellainen tuntuu vaivaavan itseä! Joku kolmenkympin mietintäkausi selvästikin, kauhulla katsellaan eteen ja taakse ;)
3. Tykkään "runoilla", mutta se vaatii aikaa. Joskus vuodenkin. Yleensä mieleen tulee yhtäkkiä jokin sana tai lause jota pyörittelen mielessä usein viikkoja tai kuukausiakin ennen ylöskirjoitusta. Sitten sen ympärille tulee jossain vaiheessa monta riviä, joista taas seuraavaksi karsiutuu paljon pois. Yleensä kuitenkin lähtösanat jää. Prosessi on niin tolkuttoman pitkä, että tuskin koskaan saan näitä kirjaksi asti, vaikka joskus ihan vähän haaveilenkin.
4. Ajattelin joskus myös kirjoittavani jonkinlaisen satukirjan kuvituksineen kaikkineen.
5. Minusta piti kai alunperin tulla taiteilija..
6. ...mutta ammattini on maatalouden alalta. Ja suurin osa kaikesta opiskellusta, harjoitteluista ja kursseista liittyykin eläimiin.
7. Mulla on aina jotenkin epäsiisti olo :D Vaikka kuinka tälläytyisin niin aina on jotain ihanasti rempallaan, joku karva sojottaa väärään suuntaan tai sauma purkautuu.

Nyt aion olla kuitenkin vähän tylsä, en nimittäin tällä kertaa laita eteenpäin ja siitä syystä etten osaa valita niistä monista blogeista vain niitä muutamia mihin laittaisin menemään.

Mutta siis, tekemisiin ja tekemättäjättämisiin. Aluksi meillä itsensä irtisanoi lämminvesivaraaja, sitten puhkiruostunut putki, ja sitten vielä kestovaipatkin. Viimeksimainitut todellakin kävivät oikein porukalla kokeilemaan miten ekoja sitä sitten ollaankaan :D Iso osa vaipoista kävi kerralla pieneksi, ainoista mahtuvista petti kuminauhat peräjälkeen, taskujen coolmaxit tukkeutui, villahousuista puhkes polvet ja lopuissa ei vaan imut tuntuneet riittävän millään. Alkuun iski pieni lannistuminen, mutta sitten häätyi vaan kasata ittensä taistoon.. Keskimmäisen avustuksella pyykättiin taskut toimiviksi ja aina kun aikaa liikeni värkkäilin uusia kuminauhoja ja surauttelin imuja. Samalla tuli sitten tehtyä ahkeraa ajatustyötä mistä kankaasta kannattais litrapissaajalle alkaa uusia vaippoja väsäilemään, ja voiton vei viimein sherpa. Kokeeksi tein muutamia erimallisia sherpavaippoja ja parin pesun jälkeen alkoivat kyllä imeä aika määrän ilman että tulee hirvittävän paksu paketti pienen jalkojen väliin. Myös pul-kankaan ompelu osottautui melko helpoksi saumurilla (kokemusta oli vaan takkuilevasta ompelukoneesta), joten vaippamateriaalien valinta on kyllä tästä lähtien helppoa.. ihanata! Ja pisteenä iin päällä, sherpassa pysyy hyvin näpsykin, mutta viimein sain hommattua myöskin ne kauan aiotut neppipihdit. On se kätevää :)
Puikot ja koukut on myös heiluneet, elokuun puolella virkkailin jo serkkuselle lahjaksi tiskirätin, tälleen oikeen tyttömäisillä ja ihquilla väreillä :D On se vaan kumma miten mulla aina näissä virkkuissa lähtee reunat vetämään tai kupruilemaan vaikka miten purkaa ja koukkuaa. Noh, valamiiksi tuli ja meni.
Pikkuselle tekasin eräänä lapsivapaapäivänä uuen paidan. Kankaat on otettu omista vanhoista trikoopaidoista, vähän piti palasista kasailla kuten kuvasta näkyy. Ja syy miksi retrointoilija pukee lapsensa Batman-paitaan löytyy ihan poijjaan isästä ja hänen työstään (okei, myönnetään nyt sitten kaikille, hän se on! :D). Hiharesorit on siinä kinttaalla ovatko liian tiukat, mutta muuten olen kyllä tyytyväinen jälkeen. Tästä tuli kerrankin oikeen semmonen hyvän mielen ompelus!

Meillä oli tuossa menneenä kuukautena ihan eka hääpäiväkin, lahja valmistui pikaseen ja on neulottu kravatti. Tarkotuksena oli että aina hääpäivän tienoilla tekisin tähän uuden sydämen vaikka eri väreillä, mut voi olla että joudun neulomaan koko krakan uudestaan. Nimittäin isosta säätämisestä, virkkaamisesta ja rässäämisestä huolimatta vetää niin pahasti rullalle että käyttöön tuskin voi ottaa :/

Ja minä itte sain lahjaksi muuten lahjakortin käsityöliikkeeseen!

Kauhea takki-inspiraatio ois päällänsä ollut jo pitkään, mutta jonossa ois vielä muuta aloteltua jotka ois pakko saada valmiiksi. Tuskasta.

Mutta joo, tämmönen tiivis pläjäys tällä kertaa, koitan palailla vähän pikemmin takasin taas :)

Kauluri

2010-08-20T21:50:00.003+03:00

Eräälle kohta juhlivalle valmistui joku aika sitten synttärilahjaksi tämmönen kauluri. Ohje on jostain lehdestä joskus talteen poimittu, lankana Novitan Luxus Alpaca, virheitä en ees laske kun vanhetessa heikkenee näkö ;) Mulle tuli hieman väljä, mutta oonkin tässä kiirevuotena menettäny kaikki lihat luiden päältä, joten varmaan kenelle tahansa muulle istuu paremmin.. Mallina kuvissa toimii meidän tuore koululainen :)

Pieninkin perheenjäsen täytti jo kokonaisen vuoden, hänen kolme ommeltavaa synttärilahjaa on edelleen yllättäen kesken.. Hyi mikä saamaton äiti. Noh, kauppa pelasti tällä kertaa ja säästyin kauhealta ressiltä, kaitpa nuokin tekeleet joku kaunis päivä valmistuu. Luulisin.

Tyttöni mun

2010-07-17T21:30:00.005+03:00

Minun pikkuinen kaunis tyttövauvani täyttää huomenna jo 7-vuotta. Niin se aika juoksee, aina vaan nopeammin..
Synttäreitä juhlittiin jo viime viikolla, rimpessa sai haluamansa kakun, vieraita ja lahjoja. Tarkoituksena oli tehdä jotain lahjaksi ommellen, mutta jo tutuksi käyneen ajanpuutteen vuoksi olikin loppujen lopuksi helpompi tarttua lankaan ja koukkuun.. tätä harrastusta kun voi harjoittaa myös lapsukaisia nukuttaessa, puhuessa, ruokaa laittaessa, istuen, maaten, seisten ja kuopuksen perässä juostessakin ;) Ohje on Hanna Välitalon kivasta kirjasta Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua, mutta tokihan lopputulos ei ole samanlainen.. Tyttö kuitenkin tykkäsi, mikä nyt tässä tapauksessa oli tärkeintä. Laukun kahavat oli pieni ongelma, mulla kun oli jo kauan säästössä hyvät muoviputkilot tähän käyttöön mutta kesälomareissulla toinen niistä mystisesti katosi.. Hätäapuun tuli siis meidän taloudessa tarpeeton antennijohto, mutta se ei ollu ihan paras ja helpoin materiaali. Vuoren vois valmiiseen veskaan ehkä joskus vielä myös lisätä, ja jos oikeen innostun niin voisinpa koukkuilla itellenikin tällasen mustan version.

Samaisella kesälomareissulla muuten taas tuli huomattua että toisen roska on toisen aarre. Me nimittäin nukuttiin remontin keskellä tämmösen ikkunan pieliin naulatun "pimennysverhon" takana..

Myyryläinen

2010-07-05T23:24:00.005+03:00

Mies on kaivannu jo pitkään uusia shortseja ja lupasin ajat sitte että teen kuhan kerkiän. Ja nyt sitte viimein päätin keretä :) Kangasvalinta jäi tilaajan vastuulle, ja oli heti selvä: Myyrää sen olla pitää!

Suuntia otin vanhoista shortseista, mut toteutus oli sitten ihan oma ja kohtuullisen kivakin. Tarkoituksena oli tehä poikaselle samanlaiset, mut kangas ei ihan riitäkään. Kuvissa pöksyt on jo ryppyset päivän testauksen jäljiltä :)

Koukuttavaa puuhaa

2010-06-08T17:29:00.003+03:00

Tuo virkkaaminen nimittäin. Tosin tähän läjään ne viimeset kymmenen on vähän olleet tiukan takana, mut luovan tauon jälkeen alko taas maistumaan. Sitä en tiiä kuinka paljon taukoja tarttee että saa nuo langanpäät hoieltua..

Ulko-ovessa on vaihtuneet ovikoristeet nyt tiheästi, viimein sitten virkkailin mieleisen. Tosin sokerilla kovetettuna ei ole kovin säänkestävä ja lonkottaa nyt jo vähän joka suuntaan.

Nyt ois suunnittelun alla sitten retroisia kesälakkeja ja pöytäliina ulos..

Lahjaa ja vaipatinta

2010-05-28T22:52:00.005+03:00

Ja sitte oikeen tämmönen perustylsä pläjäys, millonhan kerkiäis jaaritella enempi niinku ennen vanhaan ;)

Ihanalle anopille lahjaksi kämmekkäät, malli on omasta päästä, tommonen oikeen yksinkertanen palmikko tuossa sivussa (ja hyi ku näyttää epätasaselta käsiala).

Siskorakkaalle tiskirätti (toivottavasti ehti perille), harjoittelin kaapelivirkkausta.

Ja sitten huono kuva. Tommonen vanha pyyhe käveli vastaan eräänä päivänä, hinta oli siinä kipurajoilla, mut ostin kun oli niin herkulliset värit. Tää on siis sisävaippa jonka teosta haaveilin jo jonkin aikaa, on ihan superpehmeä kun imuina on oikein ohuenohutta froteeta. Ihan nappiin ei ompelukset menneet, jotenkin on nyt hukassa tuo osaaminen.. tai keskittyminen, mikä lienee. Mut tätä kangasta siis jäi vielä reilusti ja siitä on suunnitelmissa jo lisääkin juttuja :)

Aarteita

2010-05-15T22:35:00.004+03:00

Hei täällä ois uus nettiputiikki ja kiva arvonta, käykääpäs osallistumassa! Palkinto on hieno :)

Pääsin tuossa käymään pienessä pölyisessä aarreaitassa, nimittäin vanhassa häkkivarastossa. Sieltä ois varaston omistaja heitellyt kamppeita surutta roskiin, mutta onneksi tämä hamsteri pääsi keräämään auton täyteen kaikenlaista aarretta. Kuvaamatta on vielä vaikka ja mitä, mut erityisesti mua ilahdutti kerrankin omiin suksiin mahtuva kenkurat! Ihan on kotimaista tekoa ja varmaan lämpimät, mulla kun ei ole muita talvikenkiä ollutkaan moneen vuoteen ku noin 30-40-vuotta vanhat vinkkelit..

Päivää äiti

2010-05-10T17:08:00.009+03:00

Minua lahjottiin rintsessojen toimesta upeilla huiveilla. Esikoinen nimitti näitä "tissihuiveiksi" tuon kuvioinnin perusteella, mikäs sen sopivampaa mulle :D

Meijän mummelille meni lahjaksi valkoiset tossut, ruskeat on matkanneet uuteen kotiin jo ajat sitten. Ohje jostain lehdestä, lankana Huopanen, kukat on ihan ekoja virkkauksia ja lehdet aivan karseat. Mut väri onneksi kertoo mitä ne on.
Tuota virkkausta on nyt tullu harjoteltua paljon, yrityksen ja erehdyksen kautta oppii uutta. Harmi että sitä erehdystä joskus huomaa harjoittaneensa esimerkiski noin 25 isoäidinneliötä :D Noh, mikään ei kuitenkaan ole pilalla, vähän enemmän työtä vaan tiedossa. Jostain puuvilla- ja bambulangoista väkertelin sitten tämmösiä kippurajalkasia tipuja tuonne pihapuuhun roikkumaan. Ite en tehnyt ohjeen mukaan, mut semmonen löytyy kuitenkin ainakin täältä.

Sitten vähän "tuunausta" kun en noita ommeltuja saanut vieläkään kuvattua nätisti. Mies on valittanut jo pitkän aikaa kun ei talosta löydy kelloa, ite en tykkää niistä yhtään, joten puhelimessa oleva ja yks vekkari hyllyn päällä on riittäneet. Nyt sitten muotoilin uuteen uskoon tämmösen vanhan tarjottimen, koneistoa varten vaan reikä keskelle ja numerot on tarroja. Ei mikään kovin tukeva kapistus, mut ihan kiva ja hiljainen!

Ruskeeta

2010-04-16T17:28:00.003+03:00

Täällä on edelleen puikot viuhuneet, harmi kun en voi laittaa valmistuneita vielä näkysille kun menevät lahjaksi.. Mutta sain ku sainkin kuitenkin valmiiksi elämäni ensimmäiset sukat, jee! Siis sarjassamme mitä en koskaan tee.

Valmistunut on myös tämä Aviatrix kuopukselle:Vähän menetti muotoaan kun jouduin lisäämään silmukoita, mut oli kyllä hauska tehdä ja ois kivaa joskus puikotella ihan vastasyntyneen kokoisenakin. Nappi ei näy kuvassa, mut on sellanen aika perusoranssi.

Oon tässä vanhoilla päivillä vielä opetellut virkkaamaankin ja nyt valmistuu isoäidinneliöitä melkein joka päivä. Kesken on myöskin lahjajuttuja, sekä villapaita esikolle (joka on ISO, jos vaikka sattuu valmistuminen kestämään). Oishan tuo kyllä kiva välistä hurruuttaa tuolla saumurillakin..

Pupu

2010-04-06T11:29:00.004+03:00

Meijän pieni pääsiäispupu :) Uus versio hatusta hautumassa, tästä tuli vähän huonon mallinen. Ja vois kai tuohon tehä vaikka takin kaveriksi, jos näiltä kaikilta rojekteilta kerkiäis.

Syöttötuolin pehmuste valmistui sekin, mutkien kautta tietenkin kun ei kaikki mee koskaan niinku suunnittelee. Selkäpuolen lärpääkkeeseen ois saanu laittaa rutkasti enemmän vanua, mut menee se noinkin kun ei tätä niin kauan tartte. Tässäpä on sitten seuraavaakin työsarkaa esillä, saa nimittäin ennen käyttöönottoa syöttötuolikin vaihtaa väriä ja jotain osia pitää liimaillakin. Tytöt sen päättivät että väriksi tulee punainen ja siihen keltasia pilkkuja, semmonen vissiin sitten tehtävä siis :) On muuten esikoisen ottamia kuvia.

Pompotipom

2010-03-23T20:45:00.005+02:00

Joululahjaksi piti päätyä Pom pom-huivin, mutta mitta- ja arviointivirheiden vuoksi meni purkuun ja jäi lankapallona laatikkoon. Nyt sitten innostuin uuteen yritykseen ja tuli nopsaan valmistakin. Tää on ihan hauska, ja langanlopusta vois vielä jotain väkerrellä :)

...

2010-03-20T20:57:00.005+02:00

Kauhia kasa kankaita ois tuolla oottelemassa ompelijaansa, joka siis on ehtinyt vaan puikkoja heiluttelemaan harvakseltaan. Keskimmäisen synttärit on nyt juhlittu (tai siis ei juuri juhlittu kun oltiin kipeinä) ja kissa oli ihan mieluisa lahja :) Keskimmäiselle oli myöskin valmistumassa tämä hattulainen, alkuperäinen ohje kirjasta Myssyistä sukkiin, mut tämä on erittäin reilusti muokattu versio. Hiippa on lyhennetty puoleen ja kauluriosakin on omaa sovellusta. Nohh, ja mulla kun tunnetusti aina kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin tää ei sitten tosiaankaan keskimmäisen käyttöön tule. Käytetään tuolla pienimmällä jos käytetään, tai joutaapa tuo lähteäkin. Malli on kuites niin kiva että enköhän väännä vielä isommankin version jahka kerkiän :)

Äeti se oli menny ja päräyttäny itelleen melkosen vehkeen. Arvatkaa kuka tätä ehkä eniten käyttää..? Jipii, enää sitä aikaa ja alakaapi kangaspino pieneneen.. tarkotus ois alottaa syöttötuolin pehmusteesta. Kuulostaa jo omaankin korvaan aika epätoivoselta yritelmältä, mut entä jos tällä kertaa vaikka yllättyisin positiivisesti. Ku on noin hieno vehjekin..Ja blogin ulkomuodonmuutos on edelleen kuinkas muuten ku kesken. Seuraavana hyvänä päivänä sitte ihan varmana..

Pipa

2010-03-04T16:56:00.003+02:00

Ensimmäinen versioni monissa blogeissa näkyneestä Jacques Cousteau-piposta on nyt valmis, mieskin jo ehti tilaamaan omansa. Kiva on hattu, harmi vaan kun oli jotenkin puuduttavaa tehtävää kavennuksiin asti, tuntu että se ei valmistu koskaan. Ohje täällä, kiitos siis :) !

Mrs.Marple pohti aikaa, ja sitä on iltapuhteina tehty täälläkin. Mihin se aika oikein katoaa? Mulla on niin monta vauvajuttua tekemättä, mutta mihin tuollanen ympäri lattioita ryntäilevä "vauva" tarttee loikoilutäkkiä tai avovaippoja? Snif.

Kurja katti

2010-03-02T10:18:00.003+02:00

Täällä ollaan nyt jonkin aikaa valkosia, koitan jonain hyvänä päivänä vähän muokkailla blogin värejä uusiksi :)

Keskimmäisen rintsessan synttärit lähestyy ja päätin että ainakin yhden lahjan teen itte. Ja koska neitokainen tykkää kauheasti kaikesta pehmeästä, ajattelin että halittava kissa ois kiva, ohje muistaakseni Raili Myntin kirjasta. Kangas oli pitkään selvä, keltanen on taas oma suosikki tällä hetkellä ja tuota oli tullu säästeltyä jo pitkään.

Mut kuinkas sitten kävikään, kaikki kissiäiseen ajatellut ihanat kirjailut meni häneksi :/ Liian harvaa puuvillaa tuo, rumasti repsottivat ja kaikenlaisia säikeitä nousi kankaasta. Laitoin sitten nappisilmät ja nenän, ja nyt se näyttää kauhean alastomalta vaikka ihan kiva noin muuten onkin. Harmittaa kuitenkin vähän.

Nyt pitääkin sitten olla tarkkana ettei tyttönen pääse kurkistelemaan ruutua ;)

Puolivalmis joululahja

2010-02-25T16:01:00.002+02:00

Hurjan osallistujamäärän iloksi paljastan että edellisen postauksen "hymiö" oli meidän koiran aikaansaannoksia :D Kylmällä ilmalla se tuppaa jämähtämään oven eteen päjöttämään eikä viitsi mennä edes pissalle jos ei joku käskytä.

Mulla on ollu suunnittelun alla jo viime syksyn pikkumiehelle mobile joululahjaksi, mutta valmistuminen onkin sitten kestänyt. Eikä siis tullut valmista vieläkään, mutta jokunen otus pääsi roikkumaan taivuteltuun rautalankahenkariin niin eivät ihan laatikon pohjalle jää. Tosin se tuijottelija kylläkin katselee tällä hetkellä enempi tuolla lattianrajassa, kattoon päin ei juuri vilkuilla kun meno on niin valtava. Mut ehkä tää joskus valmistuu ihan "oikeasti" ja pääsee seku vaan koristeeksi makkariin :)

Ja jotain valmista

2010-02-16T09:38:00.004+02:00

Norjalainen pikkupoijjaalle, versio 2 ja edelleen tuli niin kittana että kauan ei mahdu. Nauhat oli aikomus neuloa putkena, mutta tuli niin epätasasta jälkeä että vaihdoin helpompaan.
Ja sitte tämmönen murheenkryyni jota olen lupaillu tehdä jo vuodenpäivät, eli työpaita eläinklinikalle. Eurokankaan verhokangas toimi innoittajana suoritukseen, joka on kaikkea muuta kuin siisti, eli sisäpuolelle ei kurkita.. Musta lanka jolla aioin omella ei totellut minua yhtään, joten viime hetkellä vaihdoin parempaan (joka oli siis valkoista, työvimma ei odota vaan sillä tehdään mitä sattuu olemaan :D). Hihojen käänteissä hyppytikkejä ja halkiot surautin umpeen ku alko kyrsimään, mut josko tuo nyt kuitenkin menis.. Kangas ainakin on kiva jos ei muuta.
Ja sitten vielä piristykseksi tämmönen hieno hymiö joka odotteli yks aamu tuossa ulko-ovella, arvatkaa kuka tämmösen oli tehny :D

Kesken

2010-02-09T12:50:00.007+02:00

Kaikki nimittäin. Keittiön kaapin ovessa on listaa mitä kaikkea pitäis/haluais tehdä, joka puolella on keskeneräisiä töitä, semmosia viittä vaille valmiita, sekä kangaspinoja, lankoja, koukkuja ja puikkoja. Joistakin puuttuu vielä jotain mitä pitää hankkia, kuten vetoketjuja tai muita juttuja. On se kumma ku pitää harrastuksestakin kiskoa ressiä :D

En oo pitkään aikaan tehnyt mitään kivoja kangaslöytöjä, tai sitten kaikki on olleet liian kalliita, mut tässä eräänä päivänä törmäsin hauskaan essuun.. Nyt pähkin että riittäiskö tästä kangasta vaikka pikkuiseen takkiin, vai alottaisinko kuitenkin siitä mitä alunperin suunnittelin..

Ukkeleita ja akkeleita

2010-01-23T17:00:00.004+02:00

Nyt on kyllä jääny hunningolle koko blogi. Ompeluun ei ole juurikaan riittänyt aikaa, vaan mieluummin oon keräillyt ideoita ja kaivellut lankakasoja. Pitkään unholassa ollut puikotteluinnostus on nimittäin ollut nousussa ja valmistakin on tullut, tosin näitä päivittelen vasta myöhemmin kun ovat lahjoiksi menossa ;)

Eräät puikot oli tuossa hukassa ja löytyihän ne kun aloin penkomaan lankalaatikkoa pohjia myöten, ja samalla löytyi muutakin. Kauan sitten aloitettu "tuubi" oli vielä jotakuinkin kasassa, into oli näköjään lopahtanut kuvion jälkeen (joka muuten kiristää melkosen pahasti).. Tää menee purkuun, mutta tuota kuviota voisin kyllä käyttää vielä jossain, muistan vieläkin sen tuskasen suunnittelun joskus muinoin ja tyytyväisyyden kun sain valmiiksi :)

Valoa onneksi jo riittää jonkin verran ainakin ulkona kuvailuun, joten eiköhän tästä päivittelyintokin taas keväänmittaan nouse!

*Muoks* Jaa laskuri on näköjään häippässy, tais kyllästyä sekin. Yhyy.

Uusi vuosi

2010-01-08T11:09:00.004+02:00

Niin se Joulu vaan tuli ja meni kuitenkin, tänä vuonna yritänkin sitten olla taas ajoissa ja aloitin joululahjojen tekemisen jo nyt ;) Tässä kuitenkin jokunen valmistunut lahja, toinen on jo uudessa kodissa, toinen vasta menossa. Vinkkejä otin kirjasta, valitettavasti en vaan pysty nyt muistamaan nimeä enkä tekijää..

Blogi joutaisi talviunille (ja minä myös), harmittaa niin kun en saa tässä hämäryydessä kunnon kuvia otettua. Meille saapuneista lahjomisista siis kuvia sitten kun tuo punainen aurinko kehtaa viipyä hitusen pitempään tuolla taivaanrannassa harjottelemassa valaisemista. Ommellut olen lähinnä vaippoja, ja puikotkin on välillä heiluneet pitkästä aikaa. Suunnitelmia keväälle olisi paljonkin, vielä kun ois aikaa toteuttaa..

Vastustusta ja värikäs vauveli

2009-11-30T13:10:00.011+02:00

Nyt vastustaa. Oikeastaan kaikki. Ulkona on pimeää, harmaata, melkein lumetonta, ankeaa, tylsää ja väsynyttä.. ja niin on sisälläkin välillä. Kauheassa ressissä olen koittanut vääntää joululahjoja, vaan kun ei innosta yhtään. Kiirekiire, yleensä tässä vaiheessa iso osa on jo ollut valmiina, tai edes mietittynä, nyt vaan tökkii. Silmukat karkaa, lanka loppuu, ompelukone ryttää, valmiit on vääränkokoisia tai huonoja, sitten alotetaan taas alusta. Ja kuvatkin on hämäriä ja likaisia.

Noh, jossain välissä oon kuitenkin ehtinyt tekemään pientä tuotekehittelyä vaipparintamalla. Poikasella on pullea masu, joten korkeat vaipat on olleet hankalia ja valuneet, siispä kokeilin matalaa mallia, edestä kapeaa ja takaa leveää. Tuli kyllä yllättävän hyviä, näitä siis lisää vähän enemmillä imuilla. Harmittaa vaan kun kerkesin tehdä lahjaksi noita "vanhan mallin" vaippoja, ja uudestaan en kyllä enää alota :D Nuo edellisen postauksen AIO-vaipat ei vieläkään minua vakuuttaneet, eli niille varmaankin heipat ja jatketaan sisävaipoilla ja villiksillä, sekä niiden eri muunnelmilla.

Vauva tosiaan kasvaa sellaista vauhtia, että jatkuvasti saa kaivella laatikoista isompaa päälle. Ja siellä onkin onneksi kivaa kaivamista, nimittäin äitiliini on säästänyt minun ja isosiskon vaatteita aika läjän tulevalle sukupolvelle. Harmi että muistin mukaan näitä vaatteita laitettiin paljon poiskin jonkun suuren hävityksen yhteydessä, mm. omaa ruskeaa toppahaalaria on kyllä ikävä.

Mut on nää värit ja kuviot kyllä mainioita, tässä muutamia..Tässä nuo laitimmaiset saivat ihan omat nimensä käytössä, vihreällä tehtiin pienestä miehestä hirmuinen Hulk, ja ruskea-valkoisessa seikkaili tietenkin retro-Hämis :) Nyt ovat jo liian pieniä molemmat.

Tässäpä omat suosikkipotkarit, ja alla muuten Kianalta kangasvaihdossa tullut ihanuus.. En ole raaskinut vielä tehdä siitä mitään, joten on sitten esillä toistaiseksi näin :)

Kaikki niin yhessä

2009-10-20T00:44:00.004+03:00

Joo, kyllä on tylsiä päivityksiä nää vaipat, mutta muuhun ei näy nyt oikeen taipuvan.. pelkkiä kakkajuttuja mielessä :D Ilman sen kummempaa tietämystä valmistui siis pari all-in-one-vaippaa, toisessa jopa ihan semmonen imulärpäke (ei oo vielä oikein nuo oikeat sanat hallussa). Ja niinku näistäkin joskus sanoin että viimesenä mitään paksuja kauhistuksia.. siinä se taas nähtiin.

Kankaina kaikkea mahollista, ainakin vanhaa puuvillaa, flanellia, bambucollegea, froteeta, kuivaliinaa ja kosteussulkua. Kovin ovat isoja ja jäykkiäkin, mut huomenna hätänen testailee!

Buublia ja muuta

2009-10-15T22:20:00.006+03:00

Räpöstelinpäs muuten tuossa kesällä vauvalle tuijottelukaverin. Jostain syystä isosiskot antoivat sen nimeksi Buubli.. Vaippaintoilu jatkuu kun jouduin jo pienimmät latomaan talteen, on tämä muksu vähän muhkumpi versio. Vanha kangas, kerran jo tyynynpäällisinä palvellut, väänty sisävaipoiksi. Toinen on narukiinnitteinen täytettävä versio johon on kiva tunkea vaikka harsopötkö, toinen sitten tämmönen valamis paketti. Harmi vaan kun nuo nätit värit tahtoo haalistua nopsaan kovassa käytössä. Ja vähän näyttää olevan ompeleet taas kerran vinossa, mut sehän on jo tuttua ;D No ja tein minä lahjankin eräälle pienelle ihmeelle (en nyt taija kehata linkittää taas ilman lupaa), tarkotus oli ommella kokonaan käsin mut rupes valmistuminen venymään ja piti pari saumaa surauttaa koneella. Toivottavasti ei mennyt puolikas koiraa karvojen muodossa postin mukana.. Tässä testissä meijän vavvalla (oli ihan puhas poikanen ;) ).

Kädetöntä päivittelyä

2009-10-07T13:55:00.004+03:00

Ihmisen poikanen nimittäin kasvattaa juuria minun syliin, mutta onneksi olen niin oppivaista sorttia että viisisormijärjestelmä on pian täydellisessä hallinnassa ;D

Ollut melkosta haipakkaa. Käytiin tuossa päivänä eräänä ihan vaivihkaa miehen kanssa tahtomassa toisia ja ihanainen siskoni toi esittelemisen arvoisen lahjan (toki niitä ois muutkin, mut nyt mennään tuon retron mukaan). Neljä tyynyliinaa ja kaks pussilakanaa, tosi hyvässä kunnossa ja näiden välissä näkee kivoja unia..
Ja sitten jotain mitä voi kutsua jo melekosen taidokkaaksi käsityöksi.. Pikkumies oli juhlissaan pukeutunut upeaan mekkoon jonka isomummonsa on aikoinaan tehnyt käsin kankaasta lähtien. Niin sääli etten tajunnut/kerennyt kuvailemaan tarkemmin saumoja, pitsejä ja kirjailuja, mutta jospa tuosta jotain kokonaiskuvaa saa. Helma oli tekstiä jo niin täynnä, että on miettimistä mihin poijjaan nimi vielä mahdutetaan =)

Omat jutut täällä edistyy, mutta hiiiitaaaasti....

Mitä en ainkakaan ikinä tehe..

2009-09-26T21:22:00.006+03:00

Meillä on nyt opeteltu kestoilua uuden pikkuisen kanssa oikeen urakalla. Tyttöjen ollessa pieniä vaippailtiin harsoilla ja villiksillä, kuorilla ja vanhanajan vaippamuoveilla. Nämä pelitti ihan loistavasti koko vaippaiän ja tarkoituksena oli jatkaa samalla linjalla uuden tulokkaankin kanssa.. Poikasen tuotokset vaan näyttääkin olevan hieman eri kaliiperia, onhan hän kyllä isompikin ja pissa tulee melkoisen paineella, suorastaan loistavassa kaaressa ;D Äitiyspakkauksen ImseVimset on toimineet imujen kanssa hyvin, mutta käyvät kohta pieneksi, ja harsot lisäimuineen on hyvin äkkiä litkumärkinä (jopa lyhytlahkeisten villisten puntista lorahtaa välillä ihan kunnolla jos päikkärit venyy liian pitkiksi). Pomminvarmaa pitoa on antanut ainoastaan kolme lainaksi saatua sisävaippaa, vaikka aluksi olinkin tosi epäileväinen sellaisten "nykyaikaisten laitosten" suhteen.

Vaippojen itse tekeminen on tuntunut aina mahottomalta ajatukselta, suorastaan ydinfysiikalta. Semmosia en kyllä ikinä edes yritä tehä ite.. Enpä. Joskus ennenkin tullut luvattua kaikkea vastaavanlaista, ja sitte seuraavassa hetkessä huomaan että just nimenomaan sitä tulikin sitten tehtyä. Ja niinhän tuossa päivänä eräänä huomasin hahmottelevani vaippojen kaavoja ja silppusin vanhoja pyyhkeitä kappaleiksi. Ja kun koekappaleiden kanssa vauhtiin pääsin ja sain jopa valmiiksi ja testattavaksi asti, niin sehän on sitten selvä. Että lisää on tehtävä ja nyt päässä pyörii ajatuksia kaikista retrounelmista tuolla vaippapinossa!

Lankojen vaihdossa oon kyllä ihan törkeän laiska, ja oikeanväriset oli tietenkin loppu, joten jälki ei taaaaaskaan sitä siisteintä, mutta jospa tässä pääsis vähän materiaalikaupoille ja sais samalla ostettua jostain pienestä putiikista vaikka lisää ompeluaikaakin.. ;)

Jotain muutakin on työn alla, mut tulevat lahjaksi, joten kuvia odotellessa!

Yllätyksiä käytössä

2009-09-03T20:46:00.004+03:00

Meitä on kyllä niin ihanasti muistettu :') Tässä poikasella jo odotusaikana saadut Villa Kianan pupu-hahtuvat. Nämä on niin ihanat ja oikeasti superhyvät. Sukat puolestaan on ihanaisen Mrs. Marplen puikoilta, just nyt sopivat pikkujalkoihin (ja äitiäkin on ajateltu, ihan liikaakin <3 ). Kiitos näistä siis vielä!

Pikkane on nyt se tärkein käsityö, mut ehkäpä tässä vielä joku päivä valmistuu muutakin, yritys on kova..

Täydellistä jälkeä

2009-08-20T16:12:00.002+03:00

Tämmönen ihanuus valmistui viime lauantaina. Siinä on kaikki kohdallaan, jokainen kohta on täydellinen ja niin rakas. Ei vois olla onnellisempi <3

Hamonen

2009-07-19T21:56:00.004+03:00

Meinaa loppua alaosat kesken näiden lämpimien ja mahan kanssa. Tästä pöytäliinasta piti alunperin tulla takki, mutta eipä sitten kuitenkaan.. reikä vaan keskelle ja kumppari tylsästi kujaan, vähän jää pyllypuolelta pönköttämään ku maha painaa etureunan alas. Mutta onpahan väriä ainakin (ku pysyis vielä päällä) =)

Pötkylä 2

2009-07-16T21:51:00.002+03:00

Toinen pötkylänpäällinen. Microfleeceä tai jotain semmosta. Pilviä koitin tehä piristeeksi, mut nuo ruskeat taitaa näyttää kyllä enemmän joltain jätöksiltä =D

Karvaista fleeceä

2009-06-20T13:26:00.004+03:00

Juu, se into kun tulee niin ei estä mikkään. Ei edes se, että sopivan väriset ompelulangat puuttuu, sopiva määrä resoria puuttuu ja myöskin sopiva vetoketju puuttuu.. Siispä vauvalle aiotusta puvusta tulikin vähän isompi versio kirkuvilla langoilla =)

Noh, katellaan josko tämä päätyis vähintäänkin tyttöjen leikkeihin, ainut inho siinä vaan on nuo koirankarvat jotka tuo kangas suorastaan imaisee itseensä.. niitä karvoja nimittäin riittää lattialla ja ilmassa ja sohvilla ja pöydillä ja katossa ja vaatteissa ja suussa..

Ai niin, hauskaa Juhannusta!

Pötkylä 1

2009-06-09T16:57:00.004+03:00

En ole koskaan tuntenut mitään erityistä viehätystä tilkkutöihin, mutta (niinku mulle aina käy) jostain se into vaan nousi.. Ilman mitään tietoa tai taitoa hommiin, ihan ykköskankaita en sentään raaskinut kokeiluun tuhlata. Päällinen pötkylätyynyyn, joka toistaiseksi on ollut vaan tilanviejänä sängyssä, mutta saanee toivottavasti tehtävän imetystyynynä. Tosin mittavirheen vuoksi tyyny on kyllä aika piukka, mutta eiköhän tuo liene latistu käytössä. Pituutta tuli yli tarpeen, enkä millään viittinyt monen tunnin ähräämisen jälkeen alkaa tunkemaan ylijäämää liinan sisälle vaan kietaisin solmuun. Ja noin se saa jäädäkin ;)

Kukkasia

2009-06-01T21:30:00.004+03:00

Viimeinkin tuntuu että ompeluinto alkaa hiljalleen hiipiä takasin, tosin aika taas puolestaan on kutistunut puoleen entisestä.

Tämä Nanso-trikoinen toppi/mekko/teltta on ollut puolivalmiina jo kauan, korjailin sitä jo aikoinani moneen kertaan ja nyt sitten eräs kaunis päivä vetaisin helmaan viimesen vinokantin trikoosta. Tosin jäi pönköttämään liikaa, joten ajattelin saksia sen pois ja jättää ihan siihen kuntoonsa, edes kääntämättä. Olkoot mokoma kun ei asetu. Kuva taasen vähän hassunlainen ;)

Jotain muuta pientä on tullut myös väkerrettyä, kuten epäonnistuneet Batman-villapöksyt, liivinsuojia ja lahjoja, mut en ole viittiny ees kuvailla -kertoo varmaan tarpeeksi lopputuloksesta.

Niin, ja Kiana yllätti minut aivan ihanalla lahjalla pikkuiselle, snif =') Toivottavasti tällainen suora linkitys ei haittaa..

Muuten olo alkaa olla pääkivuttomina päivinä kohtuullinen, toivoa sopii että ompeluinto tosiaankin tästä nousisi kun ideoita tursuaa taas vähän joka välistä!

Kevätheipat!

2009-03-22T08:18:00.003+02:00

Aurinko paistaa ja räystäät tippuu. Mennyttä on kihlapäivä ja kuopuksen synttärit, hänestä tuli "neljävuotiainen" <3 En ole saanut mitään aikaiseksi, ainoastaan ollut käsittämättömän kipeä ja romuna jo kolme kuukautta. Viimeviikot on kuluneet lähinnä maatessa ja erilaisia asiantuntijoita kierrellessä pääkipujen ja jatkuvien oksenteluiden merkeissä.

Syynä tähän kaikkeen on mun ulostyöntyvä napa:
Joskaikkimeneehyvin, niin ehkäpä meillä kesän lopuilla haistellaan pikkuisen vauvan tuoksua. Ja jos kaikki kääntyy hyväksi, ehkäpä saan voimia ommella niitä pikkuisia vaatteitakin.. tai sitten isoja, tälle omalle masulle nimittäin. Intoa kyllä olisi, mutta koneilla istuminen on tällä hetkellä melkoista tuskaa. Tosin asianhan voi korvata bongailemalla vaikkapa lisää ideoita ja ressata niiden valmistumattomuutta =)

Toivottavasti pääsen pian silti kirjoittamaan tänne ihan oikean käsityöpäivityksenkin! Sitä odotellessa, nauttikaa olostanne!

Rinssi

2009-02-03T09:43:00.003+02:00

Esikoisesta tuli iso. Eka hammas lähti ja tyttösestä tuli samantien valmis suunnittelija =) Neiti suunnitteli ja piirteli prinssin ja äitee hurautti eräänä iltana kasaan. Hitusen tyttöä harmitti kun en suostunut ommellessa oikomaan muutamia mutkia mitä piirustukseen oli lipsahtanut, mutta kun minusta ne vaan olivat oleellinen osa koko ukkelia. Kankaat on kaikki vanhoja retroja. Ja sillä on jaloissa ihan oikeaa riisiä =D

Pinkkivoimaa II

2009-01-19T15:52:00.005+02:00

Ennen Joulua tekaisin ystävän pienelle "teiniprinsessalle" hienostelutakin. Kangas on fleeceä, kankussa tietenkin kruunuheijastin ja kauluksessa hurtuuki. Tarrakiinnitys.

Tässäpä ihanainen Coco:

Kiitoksia emännälle kuvasta!

Luomistukko täällä vaan jatkuu ja jatkuu, suunnitelmia on tuhatsataamiljoonaa ja ihanaa retrotrikootakin löytyi ihan vastikään, mut ei vaan saa alotettua.. =/

Kammottavia käsinukkeja

2008-12-21T13:53:00.002+02:00

Pikaisella kirppiskierroksella näin yhtäkkiä jotain tuttua. Pienenä olen itsekin leikkinyt tällaisilla (kuulema kirjakerhon) käsinukeilla.

Molempien nenät olivat hieman lytyssä ja maalit kuluneet, mutta pesun ja tuunauksen jälkeen näistä tuli vielä ihan kivat. En vaan tiedä miksi omiin silmiin nämä näyttävät vähän kammottaviltakin =D

Pinkkivoimaa I ja surkeita kuvia

2008-12-12T21:04:00.007+02:00

Puuh, joululahjoja on tullut väänneltyä väsymyksen seurassa, joskin sipille löytyi tänään selitys anemiasta. Mistä lie hiipinyt, verenimijä.

Toisinaan kirkkaiden värien rakkaus saa väistyä hetkeksi pinkin tieltä, joka sattuneesta syystä kahden pienen prinsessan taloudessa meinaa äiten jyrätä. Itkun kanssa väänsin kuopukselle lahjaksi kylpytakkia (tai saunatakkia tai aamutakkia) tästä suloisesta pallofleecestä, ja sain sitten valmiiksikin viimein. Tosin etusaumoihin tuli valuvika jota ei korjannu enää mikään =( Noh, josko tuo hetken menis. Helmaan laitoin pätkän oman lapsuuden pikkuhameesta, reikiä löytyi monta ja kangas on jo niin haperoa että repeää pienimmästäkin nykäisystä. Silti siinä oli sitä jotain..
Neulahuovutusinnostus nosti taas päätään ja jäljet on nähtävissä. Nimittäin reikiä on nahassa ja verta laskettu muutama putkellinen =D Mutta työkavereiden kiusaksihan mie vaan.. Palloista harmaat on tehty lahjan saajan omien rakkaiden karvakuonojen karvoista.

Kestorätit taas muuttivat uuteen pussukkaan, tosin tässä on jo niin tökeröitä virheitä että liekö kauan jaksan kahtella
Muutamat muksut saavat jouluna lahjakseen lorupussit kortteineen, toivottavasti kelpaavat vaikka noin kuvaan aukaistuna näyttääkin ihan törkyhuonolle =/
Muita lahjoja en sitten täällä esittelekään.. ainakaan vielä ;)

Valoa pimeyteen II

2008-11-22T14:54:00.002+02:00

Näistä kierrätetyistä....valmistui pitkän hautomisen jälkeen tämä:Tosin jotain pitää vielä keksiä vinouden estämiseksi, mutta ehkä siihen toimii sillipurkinkansi-idea kuten edelliseenkin =)

Valoa pimeyteen?

2008-11-06T17:24:00.004+02:00

No tuli sitä ainakin Syyskuu kuivilla-yllätyspalkinnosta =) Mrs. Marplen paketista paljastui aivan ihastuttavat Myyrä-kortti ja mangneetti, sekä makoisaa chili-suklaata. Valtava kiitos, aivan ihana ylläri <3

Muuten ollut jotenkin ahistavaa. Kaikki tuntuu kotona nuhruiselta, karvaiselta, pölyiseltä, sekavalta ja täydeltä. Asiat ompeluita myöten on puolitiessä ja ressaavat jossain mielenpohjalla. Höh. Miksi kotona ei ole nyt yhtään kivaa?

Tyttäret ovat olleet jo kauan ilman lamppua, ja meidän olkkarin vanha Lival ei valaissut tarpeeksi. Siksipä otin oppia menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin minun isini teki nuoren parin kotiin halvalla hienon lampunvarjostimen. Lival muutti rintsessojen valtakuntaan, ja tämä meidän olkkariin:Eka kertaa elämässäni taisin ostaa kaupasta kertakäyttömukeja =O

Ohutta yläpilveä

2008-10-26T12:42:00.004+02:00

Oisko lienee alunperin Hemtexin viltti tämä kierrätyslöytö joka vastaan käveli. Teinpä siitä itelleni fleecemekon, joka on takaa syvään uurrettu syystä että pidän tätä nurinpäin =) Näyttää minusta paremmalta niin.

Tästä valmistui myös yksi kypärälakki, mutta mallit ei olleet kovin yhteistyöhaluisia, joten kuvat siirtyy myöhemmäksi.

Jospa seuraavaan postaukseen saisin kuvattua myös Syyskuu kuivilla-yllätyspalkintoni, se se vasta olikin ihana ;)

Järjestystä

2008-10-18T15:35:00.004+03:00

Ompeluintoa ei edelleenkään ole, mutta siivousinnon myötä tuli ensiksi mainittuunkin ryhdyttyä. Vanhassa pänikässä pönöttäneet puikot saivat oman pussukan retromateriaaleista. Kovin on tulos pikaisesti tehdyn näköinen (ja ryppyinen), ja lokerot vähän liian syviä virkkuukoukuille, mutta eiköhän tuo asiansa aja =) Solmimisnarutkin luultavasti joutavat vaihtoon joskus, käyvät lyhyeksi kunhan kaivelen jostain laatikonpohjilta puikkoja keskeneräisistä töistä.

Mut nyt on hyvä mieli, hetken aikaa oli taas olo että sai jotain tehtyä. Muutakin kun siivottua =)

Hau mau

2008-10-13T20:17:00.005+03:00

Joku aika sitten otin projektiksi uudistaa erään eläinklinikan vanhoja työpaitoja, ja tässä niistä ensimmäinenJostain kumman syystä näitä ei kovin rivakkaan tahtiin ole valmistunut, eikä myöskään niitä uusia työpaitoja joita olen aikonut tehdä.. Siellä ne kankaat pussissa huutelee ja oottelee sitä olematonta inspiraatiota jota päänsärkykin tuli jälleen verottamaan.

Luomisinto on laajentunut yllättäen keittiön puolelle ja tämä onneton leipomistumpelo on innostunut väkertämään kaikennäkösiä herkkuja. Näköjään käyn vuorotellen läpi jokaisen inhokkihommani, kun sitähän nää ompelujututkin aluksi oli.. ;)

Tänään onnistuin yhden piiraan polttamaan kun kirjastoautolle vei meidän tie kesken kaiken, mutta on siinä jonkin sörsselin valmistumista ootellessa tullut jotain pientä väännettyä. Napeista valmistettuja rintarosseja nimittäin: (tulipa yökkis kuva taas)Oottelen vielä hetken josko tämä luomisinto tästä nousis, tai muussa tapauksessa lähtee blogi parin viikon tauolle =)

Edes jotain

2008-10-06T17:07:00.005+03:00

Kyllä tätä on tehty piiiiitkään ja hartaasti. Ei meinannu takki-riepu valmistua sitten millään.

Tekasin myös veskiin pussukan, ja pitsiä pittää olla, se on in ;)

Ummetusta

2008-09-25T12:50:00.002+03:00

Nimittäin on iskenyt luomistukko. Ideoita ois noin miljoona, keskeneräisiä töitä samanverran, mutta mitään ei valmistu. Tai jos valmistuu, niin päätyvät roskikseen =/ Jotain säälittävää pientä piperrystä tehnyt joista niistäkin suurin osa kuvaamatta, minä senkin saamaton laiskimus. Ei kai se auta ku vielä odotella inspiraatiota ja yrittää väen vängällä sillävälin vääntää keskeneräispinoa pienemmäksi.

Uuden pannan tein jälleen koiralle, käytössäkin jo tovin ollut ja hyvin toimii.

Mulla oli..

2008-09-13T12:45:00.004+03:00

..mielessä muka joku hassunhauska otsikko, mut se näköjään unohtu =O Mut siis, iski takkilaiskuus kesken teon joten tämmönen pinkkipikkunen valmistui tälleen "välityönä". Saapii karvanen neitikin hienostella =)

Rinsessahepeneitä

2008-09-11T17:41:00.006+03:00

Tällä kertaa ei retroa, mutta uusiokäytettävää kuitenkin, nimittäin kangas on Ikean verhoista. Eräs ihana pikkuinen rintsessa saa tämän hameen kummitädiltään lahjaksi ensi viikonloppuna ;)

Olipas hauskaa ähertää pitsien ja helmien maailmassa, sitä tulee harvemmin tehtyä vaikka muita tyttöjen juttuja meidän akkavaltaisessa talossa harrastetaankin ahkerasti.

Kukkii kukkii

2008-09-06T18:04:00.005+03:00

No veskahan se sitten tästä kivasta kankaasta valmistui =) Tällä kertaa ompelukoneen kanssa löytyi yhteinen sävel enkä saanut yhtäkään virhettä tehtyä! Jopa ompeleet meni suoraan ja jaksoin ihan silitelläkin saumoja välillä. Pitsiä oli tarkotus lisätä, mut ei se tahtonut taipua haluttuun muotoon jotenka jätin toistaseksi ilman. Vielä tuolla ois valmiiksi leikottuja palasia tästä kankaasta vähän isompaan prjojektiin, alottaminen tuppaa vaan olemaan välillä niin turkasen hankalaa ;)

Elämän pieniä iloja

2008-09-04T20:37:00.005+03:00

Kauppareissulle lähtiessä kurkkasin postilaatikkoon ja löysin mystisen kirjeen.. Ja sieltä paljastui Tiukusen lähettämä ylläri; aivan mahtavaa Reilun kaupan suklaata, sekä tämä;Mistä hän lienee arvannutkin että olen etsiskellyt vastaavia =) Kiitos siis Tiukuselle vielä ihanasta yllätyksestä ja hyvästä mielestä!

Pikaompelin myöskin hellun siskolle synttärilahjan. Veskan kangas on vanha vauvan pussilakana, kukkaro puolestaan nykyinen suosikkikangas joka marssi vastaan kirppiksellä. Tästä on luvassa muutakin kunhan saan vaan aikaiseksi. Pikku vihertäjän jälkeen on ompelukonekin löytänyt asialliset käytöstavat ja oon saanut ihan ok jälkeä aikaiseksi. Joten jatkan harjoituksia ;)

Takki

2008-08-29T19:27:00.012+03:00

Tätä kangasta on tullut haudottua säästössä vaikka kuinka kauan, en ole raaskinut aloittaa siitä mitään kun on värit olleet niin iskevät. Nyt sitten ajattelin tehdä esikolle reilun kokoisen takin syksyä varten, mutta eipä se(kään) ihan putkeen mennyt. Takkikaavat on niin moneen kertaan käytettyjä että ovat monessa osassa, repeilleet ja ihan ryttysiä, joten eipä takistakaan oikein muuta voi tulla =/ Alko tympäsemään valmistusvaiheessa nämä mittavirheet niin että surauttelin takin koneella kasaan, vaikka alunperin oli tarkoitus tikutella käsin. Mutta, eipähän lopu tekeminen kesken kun lupasin sitten esikolle tehdä uuden tiittiäisen, ja eipä kai tämäkään ihan hukkaan mene. Harmittaa vaan aika vähäsen vissiin ;)

Huivinen ja virheellinen jussipussi

2008-08-24T12:16:00.006+03:00

Mukavan vihreästä mohairista tuli pikkuinen huivi. Kaksinkertaisella puikoteltu ja reunaan harjoittelin "nyppyjen" virkkaamista. Kuopus oli pahalla tuulella joten kuvaus ei oikein tahtonut onnistua, huolimatta siitä että sain malliksi itse Prinsessa Ruususen!

Ajattelin tehdä jussikuvion ystävälle ystävälleni lahjaksi jussipussin. Näköjään en vaan osaa tehdä sukkapuikoilla raitoja, enkä jussikuvioitakaan. Nimittäin yläreunan olisi toki pitänyt olla kokonaan ruskealla, ja eihän tuo oikein siltä näytä =D Tekeleissä etenen näköjään koko ajan pienempään, ja kuten todettua jo moneen kertaan, pieniin mahtuu eniten virheitä. Salmiakki on kirjottu kaksinkertaisella langalla päälle, ja näin jälkiviisaana on hyvä sanoa että helpompi olisi ollut puikotella se suoraan työn lomassa. Vääntyy rumasti koko kuvio.

Höh.

Ja taas vihertää

2008-08-22T20:38:00.004+03:00

Koitin sitten rääppiä viimeset riekaleet ihanasta vihreästä kasaan jotta oisin saanut Tiukuselle kivan paketin aikaseksi. Noh, eihän se taaskaan ihan putkeen menny, vaan veskasta tuli hyvin hyvin pieni ja hyvin hyvin hyvin ruma.. Oikean väristä ompelulankaa oli jäljellä ehkä säälittävä metrinen, ja katkesipa viimeinen koneen neulakin ja jouduin tikuttelemaan hämärässä käsin, ja sehän ei tiedä kaunista jälkeä lainkaan. Taijan nostaa pihalle niin vihertää vielä syksyn tullenkin ;)

Mrs.marplen blogissa osallistuin "langattomaan syyskuuhun", tai kovasti ainakin yritän. Linkki löytyypi tuosta oikealta josko joku lankoihin addiktoitunut tahtoo vielä lähteä ensi kuuksi säästölinjalle =) Saa nähhä miten käy!

Viherrystä

2008-08-19T15:41:00.002+03:00

Teinpä vielä veskanki ku alkuun pääsin, jaksoin tehdä pohjavahvikkeen ja kaiket =). Kangas on sama ku farkunlahkeissa joku aika sitten. Pääkipupäivä, ei mulla muuta.

Hassuessu

2008-08-18T20:55:00.006+03:00

Mustan vaatekaapin sekaan jotain väriä, ja ihan ite suunniteltua, jonka näkee niin hyvässä kuin pahassa. Erityisesti tuossa jälkimmäisessä.

Kankaana vanahaa tietenkin, reunoissa trikookanttia, solmimisnauhoina koukkunauhaa. Ja onpahan oikein laskoksetkin ryntäiden kohalla, sekä luonnollisia olkatoppaushartioita korostavat pienet "hihat". Harmittaa vähän kun kerrankin ajan kanssa ja huolella tein, niin sitten sattui typerä muuallevilkaisu ommellessa ja helmaan tuli mutka. Enkä varmaan korjaa, se on se kolo komiassa sitte ;)

Maistuvaista kesäpäivää

2008-08-16T21:49:00.005+03:00

Ja ehkä jopa viimeistä sellaista vietettiin maaseudun rauhassa. Kuvailla yritin toivottomasti vuoroin pilvisessä ja vuoroin aurinkoisessa tuulessa liikkuvia kohteita, tai sitten liikkuivat jaloillansa minne sattuu hirmuista vauhtia. Koira joutui reissun jälkeen pyykkiin, ja kuopus vaali minigrip-pussissa mummon makoisia mansikoita =) Bongailin myös tyttöjen hiekkalelulaatikkoa, jestas miten paljon vanhaa kotimaista sieltä löytykään! Sarvista sun muuta, kyllä on mukeloilla retroisat kipposet menossa mukana ;)

Olipa mulla koukkukin mukana, mutta miten se tuntuu ettei mikään valmistu? Yksi työ koukulla, ainakin kolme puikoilla, ainakin kahdet kaavat leikattu, ainakin kaksi keskeneräistä ompelusta =/ Sentään erään retromekkosen sain kutistettua enemmän omaa kokoa vastaavaksi, saiskohan siitä jopa kuvaa huomenna..hmm.

Arjen romantiikkaa

2008-08-11T21:47:00.006+03:00

Juu, ei ole valmista, ei =)

Mut yleensä kun tulee nähtyä ympärillä harmaan lisäksi lähinnä komediaa (ehkä siksi että järjestän sitä ite vahingossa ;) ), ja se aiheuttaa joskus nolojakin tilanteita kun naurahtelen väärinä hetkinä, niin tänäänpä sentään oli erilainen päivä kun ihan valtavan pyykkäysurakan keskeltä tupsahti silmille syrän. Vähän niinku kannustuksena. Arjen järjestämää rakkautta? Tai muistutus siitä mikä se onkaan tärkeintä =)

Vaakamamboa

2008-08-09T15:56:00.004+03:00

Pikapäivitystä jälleen. Lanka siis Mamboa, ja tätä myssykkää on tehty enimmäkseen makuuasennossa. Kiitos Sokkikselle silmukkamäärästä, sain kyllä viimein Novitan lehdenkin metsästettyä itselleni =) Jälleen kerran ihmettelen miten näihin pieniin tekeleisiin voikin mahtua aina eniten virheitä? Mut kaikesta huolimatta, väri on mieleinen ja malli myös, joten luultavasti pääsee käyttöönkin asti syksyn mittaan. On muuten esikoisen ottama kuva tuo ensimmäinen =)

Josko sitten taas ompelukoneen kimppuun... viuuh..

Oranssia ja ruskeaa

2008-08-03T09:18:00.003+03:00

Teinpäs koiralle kokeeksi pannan, retroväreissä tietenkin kun tuo oranssi taas viehättää. Ensimmäinen kappale oli liian leveä, mutta sentään heijastinnauhalla koristeltu, tämä taas fleecellä pehmustettu ja koristeena aitoja retrosydämiä =) Kuva on jälleen kerran oikein superhuono, mutta josko saisin vielä toisen räpöstyksen aikaiseksi niin koitan jaksaa ottaa vaikka ulkona parempia (niinhän sitä luulis, hah).

Vanhat helmet tuunasin spraylla ja valkoisella maalilla. Kokosin paketin kuminauhalla kun en muuta tähän hätään löytänyt, pitäis käydä nyöriostoksilla selvästikin.

Huopatossutehtaalta päevvee

2008-07-31T16:23:00.008+03:00

Kiire ja väsy vaivannut, ompelukone on saanu pölyttyä ylhäisessä yksinäisyydessään ja langat keränneet ikkunaremontista aiheutunutta silppua.. Kankaita sen sijaan on kävellyt vastaan mitä kummallisimmista paikoista =) Harmi vaan kun kaikkien riepusten säilytysolot ei ole olleet niitä parhaimpia ja tunkkaista hajua ei tahdo poistaa edes kunnon etikkakylvetys. Mutta saanpahan ainakin tuoksutella mummon vinttiä sitten kotonakin.

Sadepäivän iloksi päätin tänään vähän tuunailla kitsahtaneita farkkuja, puristavat sen verran vyötäröltä ettei tee mieli kovin usein muuten tunkea jalkaan, mutta jospa tämmönen pieni piristys auttais asiaa =)

Jalkasienet

2008-07-12T19:59:00.002+03:00

Vakosamettijämistä ja muista paloista teinpäs housut. Olipa melekonen homma, ja vähän liian isot vielä esikolle.

Jollain on onnen päivät

2008-07-10T22:00:00.002+03:00

Pakko vielä esitellä kangaslöytöjä =) Harmi kun joku on laittanut punaisen sukan myyräkankaan kanssa samaan koneelliseen, mut eipä tuo minua haittaa. Hassu sattuma että mulla on ollut pupukangasta joskus punaisena ja Nukkumatti-kangasta vihreänä..

Tunnustus

2008-07-10T20:38:00.003+03:00

Säännöt:
1. Voittaja saa laittaa logon blogiinsa
2. Linkitä siihen blogiin josta sait sen
3. Nimeä vähintään 7 blogia sen saajaksi
4. Laita noiden blogien linkit sivullesi
5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajaksi

Sain Tiiviltä ja Tiukuselta tämän. Iso kiitos, olen tosi yllättynyt ja iloinen =)

Vaikeampi tehtävä on laittaa kivous kiertämään, on piinaavaa poimia monien hyvien joukosta vain muutama nimettäväksi =( Tässä kuitenkin "vaaditut":

1. Tiukunen saa takaisin =)
2. Villa Kiana
3. Keräilytaivas
4. Torrance does... stuff
5. Napitus
6. Sokkiksen räpellykset
7. Perfect houselife

Suurin osa edellisistä on "vanhoja tuttuja" joita on syystä jos toisestakin tullut seurattua, uusia ihanuuksiakin on toki löytynyt jo vaikka kuinka monta =)

Tekotissi

2008-07-09T18:43:00.006+03:00

Tein löytöjä ihan vahingossa. Kuosit ei mitään erityisen erikoisen mahtavia, mutta kivoja, ja kaikista eniten mieltä lämmittävä oli hinta.. Noin euron luokkaa jokainen =) Alunperin shoppailureissun tarkotuksena oli hakea 3 euron pussi nappeja, mutta nytpä olikin erityinen päivä ja onnistuin löytämään moninkertaisen määrän erilaisia samassa pussissa. Hintakin oli hävyttömät 0,10€!
Fanttilangasta ompelin taas uuden koristuksen takkiin tai paitaan tai laukkuun. Koverana kiva, kuperana tuossa rinnan päällä näyttää ihan tissiltä =D Ei vissiin kovin järkevän näkönen ku esikoinenkin aina kyselee että "miksi sulla on taas tuo"..Ompeluintoa ei hirveästi just nyt ole, puikoilla taas kesken enempi ku kerkiää tehä (5 keskeneräistä pikasesti laskettuna). Noh, jospa ne siitä joskus vielä valmistuu..

Kötöstys

2008-07-04T19:25:00.004+03:00

Fleecestä lahjaksi tehty vauvan lakki tinttumaiseen tyyliin, mutta täysin omalla kaavalla (eli ei kaavoja ollenkaan, ainoastaan sakset ja kangas) =) Vinonauhat meni ihan keturoilleen, joten tein hätäapuratkaisun ja pehmustin kovat reunat myöskin fleecellä. Ja jälleen kerran tätä priimakuvausta, melekosen ryhdikkään näköinen laitos *huakaus*

Äitiltä se löytyykin kuppiaarre yli muiden, nimittäin tämä ihana lasten Arabialainen (olihan?), ikä lähentelee vähintäänkin viittäkymppiä =)

Kippo kuppi ja kukkaro

2008-06-30T18:32:00.008+03:00

Maalta löytyi aarteita. Kaksi ukkilasta peräisin olevaa ihanaa kahvikuppia, iiiik =D Sen lisäksi että olen emalipannukattilakippokuppifani, tykkään hirveästi vanhoista kahvikupeista. Tässäpä jotain vanhojakin kavereita uusille.
Äiti on myöskin säästänyt ihanalta 70-luvulta kolme vihreää kansiollista Kaksplus-lehtiä. Kirjoitusten aiheet ovat melkolailla samoja nykypäivän kanssa, mutta neule- ja ompeluohjeet, kuosit, lelut, värit ja vaunut kyllä jotain mahtavaa =)
Kangasjämästä syntyi uusi rahapussi, kaksi vanhaa on jo kulutettu melkein loppuun. Pussukan alla on myös löytö, eli vanha patjan päällinen joka on ollut meillä kai niin kauan ku muistan. Nyt bongasin patjan mökiltä vajasta ja leikoin kankaan talteen.

Retrovauvan kukkaunet

2008-06-26T22:28:00.003+03:00

1,5€ taisin maksaa kahdesta kappaverhosta joissa alareunassa virkattu pitsi. Niin sanottu hyvän mielen ostos. Vihreä seeprakuvio sai väistyä ja tyttösten nukensänky sai uutta kuosia, jaksoin jopa uusiokäyttää pitsinkin oikeen tyttömäisesti =)

Sähköiset säärystimet

2008-06-22T11:43:00.006+03:00

En ole koskaan tykännyt mitenkään erityisesti sinisestä väristä, vaikka yläasteella muistankin pukeutuneeni sähkönsiniseen paitaan ja löytyypä kyseistä väriä melko paljon kotoakin. Keväällä ihastuin kuitenkin tähän ärtsynsiniseen lankaan ja keksin väkertää säärystimiä. Ja niinhän se on, että mitä yksinkertaisempi tekeleen kuvittelee olevan, sitä hankalampi se on tehdä =/ Näitä on purettu ja tehty uudestaan monet kerrat, lisäksi jälki on kyllä suorastaan ala-arvoista. Loppuipa vielä lankakin kesken, mutta päätin että olkoot sitten persoonallisesti eri mittaiset, uutta lankaa en kyllä hae =D

Juhannusheila

2008-06-20T19:01:00.003+03:00

Rauhallista juhannusta!

Retroa vauvalle

2008-06-18T16:32:00.004+03:00

Tämä pikkuinen takki lähti tänään lahjaksi eräälle Ihmeelle isolla iillä, ihmisen taimelle joka toivottavasti viihtyy äitinsä masussa suojassa vielä pitkään =)

Nyppyyntyvä fleece vuorikankaana jäi harmittamaan, näyttää jotenkin "halvalta" tai jotain, muuten ihan tyytyväinen. Ehtona kankaanmetsästyksessäni oli, että punaista väriä on löydyttävä. Isot saumat ompelin koneella, loput käsin, ja tämä olikin pitkästä aikaa oikein mukavaa puuhaa.

Takin muoto on hieman hassu, tarkoituksella. Helma on lyhyt ja huppu iso, ajattelin että voi käyttää jo pienemmälläkin lapsukaisella hihoja kääntämällä, mutta mahtuu vielä pitkään kasvun mukana.

Keeppi ja pikkuisia akkoja

2008-06-17T17:19:00.007+03:00

Talvella tuli tehtyä lämpimämmän sään vaatteita, joten kesän tullen sitten siirrytään loogisesti lankojen ja villaisen pariin =) Sanna Vatasen Hyvän olon neuleet-kirjan keeppikauluriohjetta vähän muokkaillen tein itselleni työmatkojen lämmikettä, meillä kun joen rantaa pyöräillessä tuppaa useasti tuulemaan eikä tuo kesä näytä kovin lämpimältä ainakaan vielä. Lankana Pirta ja Seitsemän veljestä, ehkä jotain muutakin täytettä laatikonpohjalta. Eräästä blogista bongattu söpöläinen maatuskakoru löysi paikkansa tästä myöskin..

Tikusta asiaa

2008-06-16T16:34:00.005+03:00

Nyt on esiteltävänä ei paljon mitään =/ Monta työtä kesken ja kaikkia vuorotellen tehdessä ei mikään tule valmiiksi.. Paitsi sentään housut, jotka esikoinen pyysi tekemään palloisesta pakanlopusta. Ei tullut oikein komioita, minusta muistuttavat lähinnä pikkuisen klovnin esiintymispöksyjä =D Noh, katsotaan mitä tyttö itse sanoo reissusta kotiutuessaan, itellä lähinnä harmittaa ja säälittää kun ei oikein hienoja saa aikaseksi edes sillon ku pyydetään. Ulkona sateli vettä, joten kuvaus tapahtui koirankarvojen pelossa hämärässä ja sekaisessa kylppärissä, ovat housut siis tässä vielä oikein edukseen.Oikeastaan vasta nyt itse enemmän tehdessä sitä on alkanut ymmärtää mikä vaiva noissa käsin väännetyissä jutuissa oikein onkaan, vaikka eihän se varsinaisesti vaivalta tunnu jos on oikein mielenkiintoista tekemistä. Tuossa vaan äidin tekemää uutta huivia katsellessa jäin miettimään miten paljon se mummo on tytöillekin kaikkea tehnyt.. Ei ole muuten mikään pieni määrä lankaa ja tunteja mitä on käytetty. Tähän siis perään kuva minun oman äitin tekemästä Salomonin solmu-huivista, tai oikeastaan näistä "kukkasista" mistä se koostuu (omiin silmiin näyttävät kukilta), sekä tämän hetken suosikistani, eli keltaisesta kuopuksen takista ja lakista.. On ne kommeita.Oma rojekti jatkuu, retrotakkiainen alkaa valmistua pikkuhiljaa, sekä sekalainen määrä lankoja pyörii vielä hyllyillä ja käsissä ja millon missäkin =)

Renttahelekku

2008-06-08T18:18:00.006+03:00

Juju-kirjasta napattujen vinkkien mukaan väsäilin kesälakkia tyttösille, mallia kääntö, eli molemmin puolin erilainen kangas (toinen puoli niin mitäänsanomattoman näköinen kuvassa että jätin laittamatta). Eka versio meni roskiin, toinen sentään onnistui jotenkin. Harmi vaan kun lierit jäi pikkasen liian leveäksi =/ Mut josko jaksais vielä jokusen värkätä, tämä malli on kuitenkin "vanhanaikaisuudessaan" jotenkin viehättävä =)

Piirtää leikkaa

2008-05-26T18:15:00.007+03:00

Elämä taitaa pikkuhiljaa alkaa siirtymään kodin ulkopuolellekin ja on hyvä tehdä katsausta omaan vaatekaappiin.. Olen nimittäin tehnyt päätöksen joka on kohtuudella pitänytkin, eli uusia vaatteita ei vähään aikaan juuri ostella. Onneksi tekemisestä ja tuunauksesta ei ole puhuttu =) Ensimmäinen paitaversio lastenmekkotyylillä odottelee vielä kavennuksia ja parannusta jonain kauniina päivänä, toinen erilainen taas pääsi heti valmistuttuaan käyttöön. Omalaatuisilla ratkaisuilla takkipalkkana saadusta kankaasta valmistui hän, vaikka ompelukone koitti kaikkensa tehdä sen estääkseen. Kyllä ne on vehkeitä.. Mutta jumppa ja ompelulomailu jokaöisestä tuntien puurtamisesta on sentään tainnut tepsiä, sillä selkä ei vihoitellut savotan aikana ollenkaan, jipii!Mitä äiti edellä, sitä sitten tyttökin. Tässä otetaan suurella hartaudella mallia mekosta, lopulta tuloksena oli taskun kaava ja käsky tehdä takki mihin sen voi laittaa. En minä ihan nuin nopiasti vaan ole oppinut =O

Kesäkesäkesäkesäpaita

2008-05-21T15:05:00.005+03:00

Missä se lienee, lunta ja räntää puskee vähän väliä. Lumen alla jo toista talvea viihtyneet leppikset ja kärpässienet saivat vähän uutta väriä pintaan, harmi vaan kun punainen maali on loppu, joten jättisienet jäivät vielä ilman ehostusta. Ehkävieläjoskus.

Mulle on iskenyt köyhyys, mutta toisaalta se on vaan hyvä. Mitä halvemmalla saan uusia juttuja tehtyä, sitä parempi mieli niistä tuppaa tulemaan =) Tämä tyttösen kesäpaita on näitä edullisia tuotoksia, tyynyliina ei kirppiksellä paljoa maksanut, ja vinonauha taisi olla samasta paikasta hamstrattu jo kauan sitten. Tosin nauhaa ei riittänyt hihoihin eikä helmaan, mutta olikin niin jäykää että oikeastaan parempi näin käänteiden kanssa. Kaava on omasta päästä kiskottu, kuvassa etupuoli näyttää pitemmältä ja lerpattavan, mutta kyllä se oikeasti on suunnilleen samassa tasossa muiden kappaleiden kanssa =)

Säkkipusseja

2008-05-16T17:48:00.003+03:00

Niin se esikko näitä nimitti. Tein retrokangasjämistä riisillä täytettyjä hernepusseja =D Jokaisen toisella puolella on huopakirjain, kirjaimista muodostuu tyttöjen nimet.

Laukuilla lahjottu

2008-05-12T18:55:00.005+03:00

Äitienpäivänä satoi lunta. Esikoinen siis sai vielä Mambosta kaulaliinan, tosin väri on jo varsin kesäinen.
Kokeilin ompeluakin välillä ja tekaisin kassin, kaava on otettu äitin aiemmin tekemästä ja paljon käytetystä retrokassista (tulipas harmaja kuva..). Vuorina on vanhaa lakanaa ja yksi karkea virhe on peitetty ruusukehässäkällä. Mutta eipä vedä tämä veska vertoja niille mitä löysin sunnuntaiaamuna kauniista lahjapaketeista <3

Pikkujuttuja

2008-05-08T19:52:00.005+03:00

Jälleen pipertelyä pääkipujen lomassa =)

Tuunasin keittiönpöydän mattoa retrokankailla (juu, meillä käytetään mattoa pöyällä =D ), tällä kertaa ompelin ihan tahallaan huonosti ja koitin vähän hapsuttaa pallojen reunoja. Vähän on äklöt värit nuo sininen ja punanen yhdessä, mutta ne vaan on jostain keittiöön tulleet.. Hespurkeri valmiina..Fanttilagasta väkertelin koristuksen takkiin. Tai lakkiin. Tai paitaan. Saa nyt nähä.. Vähän harmittaa ku hakaneula meinaa kurkkia alta. Nappi on esikoisen ehdoton valinta, mikään muu ei kelvannut =)

Tehdas seisoo

2008-05-02T12:23:00.002+03:00

Kovat selkä- ja pääkivut on seisauttaneet retrotehtaan toistaiseksi, on aika piinaavaa katsella kutsuvia kangaskasoja kun ei voi kuvitellakaan istuvansa koneen ääreen hetkeksikään =/ Ei auta, ajatustyö jatkuu ja täytyy tyytyä selällään toteutettavaan luomiseen.. eli siis puikkojen heilutteluun tietysti =D

Meille on kertynyt satamiljoonaa palapeliä ilman laatikoita, leviävät mukavasti aina joka paikkaan. Huovasta väsäsin sitten kaksiosaisen lokerikon näille orvoille, on kyllä aika säälittävä paljastettava kun puhti pöydän ääressä loppui kesken. Aika näyttää kuinka toimii käytännössä.

Mansikkapaikka

2008-04-22T15:05:00.005+03:00

Vähän isompi takki, mutta tietenkään testaajaksi ei suostunut kuin pienempi muksuista. En saanut silitettyäkään kuviin.. Eka takki muuten jonka tein tietoisena siitä ettei tule luultavasti meille jäämään ;)

Iloiset takit ulkoilee

2008-04-19T19:08:00.002+03:00

Mulla on niin kriittinen silmä omille virheille että montakaan takkia ei tytöillä ole jäljellä, suurin osa "pikkuvikaisista" on lähtenyt kiertoon. Tässä kuitenkin kaksi säästettyä lakkeineen, toinen siksi että on iso ja mahtuu esikolle, toinen taas on ehdoton suosikkini =)

Ilmat alkaa jo suosia niin että hetkiä tarkenee jo ulkoillakin näillä fleecevuorillisilla.

Aina ei voi onnistua, eikä edes joka kerta

2008-04-18T17:50:00.003+03:00

Kyllästyin katkeileviin muovihökötyksiin ja pääti tehdä rintsessoilleni kestävämmän kruunun, johon sitten vinkkiä otin Tilli Mössönpojan tyttären blogista. Aika köpönenhän se lopputulos oli kun lähdin itse soveltamaan.. Voi huokaus.Kilolaarista löysin (sillä hetkellä) mieluista raitatrikoota, ja ei muuta kun paidantekoon. Tällä kertaa tekninen toteutus onnistui ihan hyvin, mutta voi tuota puseroparkaa kun on niin ällön kasikytlukulainen =( Aina ei todellakaan voi onnistua. Eikä todellakaan ees joka kerta.