Kaikki niin yhessä

Joo, kyllä on tylsiä päivityksiä nää vaipat, mutta muuhun ei näy nyt oikeen taipuvan.. pelkkiä kakkajuttuja mielessä :D Ilman sen kummempaa tietämystä valmistui siis pari all-in-one-vaippaa, toisessa jopa ihan semmonen imulärpäke (ei oo vielä oikein nuo oikeat sanat hallussa). Ja niinku näistäkin joskus sanoin että viimesenä mitään paksuja kauhistuksia.. siinä se taas nähtiin.

Kankaina kaikkea mahollista, ainakin vanhaa puuvillaa, flanellia, bambucollegea, froteeta, kuivaliinaa ja kosteussulkua. Kovin ovat isoja ja jäykkiäkin, mut huomenna hätänen testailee!

Buublia ja muuta

Räpöstelinpäs muuten tuossa kesällä vauvalle tuijottelukaverin. Jostain syystä isosiskot antoivat sen nimeksi Buubli.. Vaippaintoilu jatkuu kun jouduin jo pienimmät latomaan talteen, on tämä muksu vähän muhkumpi versio. Vanha kangas, kerran jo tyynynpäällisinä palvellut, väänty sisävaipoiksi. Toinen on narukiinnitteinen täytettävä versio johon on kiva tunkea vaikka harsopötkö, toinen sitten tämmönen valamis paketti. Harmi vaan kun nuo nätit värit tahtoo haalistua nopsaan kovassa käytössä. Ja vähän näyttää olevan ompeleet taas kerran vinossa, mut sehän on jo tuttua ;D No ja tein minä lahjankin eräälle pienelle ihmeelle (en nyt taija kehata linkittää taas ilman lupaa), tarkotus oli ommella kokonaan käsin mut rupes valmistuminen venymään ja piti pari saumaa surauttaa koneella. Toivottavasti ei mennyt puolikas koiraa karvojen muodossa postin mukana.. Tässä testissä meijän vavvalla (oli ihan puhas poikanen ;) ).

Kädetöntä päivittelyä

Ihmisen poikanen nimittäin kasvattaa juuria minun syliin, mutta onneksi olen niin oppivaista sorttia että viisisormijärjestelmä on pian täydellisessä hallinnassa ;D

Ollut melkosta haipakkaa. Käytiin tuossa päivänä eräänä ihan vaivihkaa miehen kanssa tahtomassa toisia ja ihanainen siskoni toi esittelemisen arvoisen lahjan (toki niitä ois muutkin, mut nyt mennään tuon retron mukaan). Neljä tyynyliinaa ja kaks pussilakanaa, tosi hyvässä kunnossa ja näiden välissä näkee kivoja unia..
Ja sitten jotain mitä voi kutsua jo melekosen taidokkaaksi käsityöksi.. Pikkumies oli juhlissaan pukeutunut upeaan mekkoon jonka isomummonsa on aikoinaan tehnyt käsin kankaasta lähtien. Niin sääli etten tajunnut/kerennyt kuvailemaan tarkemmin saumoja, pitsejä ja kirjailuja, mutta jospa tuosta jotain kokonaiskuvaa saa. Helma oli tekstiä jo niin täynnä, että on miettimistä mihin poijjaan nimi vielä mahdutetaan =)



Omat jutut täällä edistyy, mutta hiiiitaaaasti....

Mitä en ainkakaan ikinä tehe..

Meillä on nyt opeteltu kestoilua uuden pikkuisen kanssa oikeen urakalla. Tyttöjen ollessa pieniä vaippailtiin harsoilla ja villiksillä, kuorilla ja vanhanajan vaippamuoveilla. Nämä pelitti ihan loistavasti koko vaippaiän ja tarkoituksena oli jatkaa samalla linjalla uuden tulokkaankin kanssa.. Poikasen tuotokset vaan näyttääkin olevan hieman eri kaliiperia, onhan hän kyllä isompikin ja pissa tulee melkoisen paineella, suorastaan loistavassa kaaressa ;D Äitiyspakkauksen ImseVimset on toimineet imujen kanssa hyvin, mutta käyvät kohta pieneksi, ja harsot lisäimuineen on hyvin äkkiä litkumärkinä (jopa lyhytlahkeisten villisten puntista lorahtaa välillä ihan kunnolla jos päikkärit venyy liian pitkiksi). Pomminvarmaa pitoa on antanut ainoastaan kolme lainaksi saatua sisävaippaa, vaikka aluksi olinkin tosi epäileväinen sellaisten "nykyaikaisten laitosten" suhteen.

Vaippojen itse tekeminen on tuntunut aina mahottomalta ajatukselta, suorastaan ydinfysiikalta. Semmosia en kyllä ikinä edes yritä tehä ite.. Enpä. Joskus ennenkin tullut luvattua kaikkea vastaavanlaista, ja sitte seuraavassa hetkessä huomaan että just nimenomaan sitä tulikin sitten tehtyä. Ja niinhän tuossa päivänä eräänä huomasin hahmottelevani vaippojen kaavoja ja silppusin vanhoja pyyhkeitä kappaleiksi. Ja kun koekappaleiden kanssa vauhtiin pääsin ja sain jopa valmiiksi ja testattavaksi asti, niin sehän on sitten selvä. Että lisää on tehtävä ja nyt päässä pyörii ajatuksia kaikista retrounelmista tuolla vaippapinossa!

Lankojen vaihdossa oon kyllä ihan törkeän laiska, ja oikeanväriset oli tietenkin loppu, joten jälki ei taaaaaskaan sitä siisteintä, mutta jospa tässä pääsis vähän materiaalikaupoille ja sais samalla ostettua jostain pienestä putiikista vaikka lisää ompeluaikaakin.. ;)

Jotain muutakin on työn alla, mut tulevat lahjaksi, joten kuvia odotellessa!

Yllätyksiä käytössä

Meitä on kyllä niin ihanasti muistettu :') Tässä poikasella jo odotusaikana saadut Villa Kianan pupu-hahtuvat. Nämä on niin ihanat ja oikeasti superhyvät. Sukat puolestaan on ihanaisen Mrs. Marplen puikoilta, just nyt sopivat pikkujalkoihin (ja äitiäkin on ajateltu, ihan liikaakin <3 ). Kiitos näistä siis vielä!

Pikkane on nyt se tärkein käsityö, mut ehkäpä tässä vielä joku päivä valmistuu muutakin, yritys on kova..

Täydellistä jälkeä

Tämmönen ihanuus valmistui viime lauantaina. Siinä on kaikki kohdallaan, jokainen kohta on täydellinen ja niin rakas. Ei vois olla onnellisempi <3

Hamonen

Meinaa loppua alaosat kesken näiden lämpimien ja mahan kanssa. Tästä pöytäliinasta piti alunperin tulla takki, mutta eipä sitten kuitenkaan.. reikä vaan keskelle ja kumppari tylsästi kujaan, vähän jää pyllypuolelta pönköttämään ku maha painaa etureunan alas. Mutta onpahan väriä ainakin (ku pysyis vielä päällä) =)