Pompotipom

Joululahjaksi piti päätyä Pom pom-huivin, mutta mitta- ja arviointivirheiden vuoksi meni purkuun ja jäi lankapallona laatikkoon. Nyt sitten innostuin uuteen yritykseen ja tuli nopsaan valmistakin. Tää on ihan hauska, ja langanlopusta vois vielä jotain väkerrellä :)

...

Kauhia kasa kankaita ois tuolla oottelemassa ompelijaansa, joka siis on ehtinyt vaan puikkoja heiluttelemaan harvakseltaan. Keskimmäisen synttärit on nyt juhlittu (tai siis ei juuri juhlittu kun oltiin kipeinä) ja kissa oli ihan mieluisa lahja :) Keskimmäiselle oli myöskin valmistumassa tämä hattulainen, alkuperäinen ohje kirjasta Myssyistä sukkiin, mut tämä on erittäin reilusti muokattu versio. Hiippa on lyhennetty puoleen ja kauluriosakin on omaa sovellusta. Nohh, ja mulla kun tunnetusti aina kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin tää ei sitten tosiaankaan keskimmäisen käyttöön tule. Käytetään tuolla pienimmällä jos käytetään, tai joutaapa tuo lähteäkin. Malli on kuites niin kiva että enköhän väännä vielä isommankin version jahka kerkiän :)

Äeti se oli menny ja päräyttäny itelleen melkosen vehkeen. Arvatkaa kuka tätä ehkä eniten käyttää..? Jipii, enää sitä aikaa ja alakaapi kangaspino pieneneen.. tarkotus ois alottaa syöttötuolin pehmusteesta. Kuulostaa jo omaankin korvaan aika epätoivoselta yritelmältä, mut entä jos tällä kertaa vaikka yllättyisin positiivisesti. Ku on noin hieno vehjekin..Ja blogin ulkomuodonmuutos on edelleen kuinkas muuten ku kesken. Seuraavana hyvänä päivänä sitte ihan varmana..

Pipa

Ensimmäinen versioni monissa blogeissa näkyneestä Jacques Cousteau-piposta on nyt valmis, mieskin jo ehti tilaamaan omansa. Kiva on hattu, harmi vaan kun oli jotenkin puuduttavaa tehtävää kavennuksiin asti, tuntu että se ei valmistu koskaan. Ohje täällä, kiitos siis :) !

Mrs.Marple pohti aikaa, ja sitä on iltapuhteina tehty täälläkin. Mihin se aika oikein katoaa? Mulla on niin monta vauvajuttua tekemättä, mutta mihin tuollanen ympäri lattioita ryntäilevä "vauva" tarttee loikoilutäkkiä tai avovaippoja? Snif.

Kurja katti

Täällä ollaan nyt jonkin aikaa valkosia, koitan jonain hyvänä päivänä vähän muokkailla blogin värejä uusiksi :)

Keskimmäisen rintsessan synttärit lähestyy ja päätin että ainakin yhden lahjan teen itte. Ja koska neitokainen tykkää kauheasti kaikesta pehmeästä, ajattelin että halittava kissa ois kiva, ohje muistaakseni Raili Myntin kirjasta. Kangas oli pitkään selvä, keltanen on taas oma suosikki tällä hetkellä ja tuota oli tullu säästeltyä jo pitkään.

Mut kuinkas sitten kävikään, kaikki kissiäiseen ajatellut ihanat kirjailut meni häneksi :/ Liian harvaa puuvillaa tuo, rumasti repsottivat ja kaikenlaisia säikeitä nousi kankaasta. Laitoin sitten nappisilmät ja nenän, ja nyt se näyttää kauhean alastomalta vaikka ihan kiva noin muuten onkin. Harmittaa kuitenkin vähän.

Nyt pitääkin sitten olla tarkkana ettei tyttönen pääse kurkistelemaan ruutua ;)