keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Valonkantaja

Tai eipä tätä valoa tuu mihinkään kanneltua kun on johto seinässä kiinni. Aikansa olen päässä pyöritelly jotta pitäis saada vanha öljylamppu johonkin käyttöön, sillä ei ole koskaan ollut oikeen omaa paikkaa, vaan on ollu millon missäkin joutilaassa naulassa roikkumassa. Poikanen puolestaan tarttee jo näin syksyllä omaan leikkinurkkaansa valon. 1+1= tuumasta toimeen, vaikka sitte keskellä yötä, tai nimenomaan sillon. Ostin kannallisen lampunjohdon ja siinäpä sitte leikin sähkönaista ja katkoin ja liitin ja pujottelin ja eristin ja asetin, ja lopulta koko homman vaikeimmaksi osuudeksi muodostui saada ite hehkulamppu tuonne kuvun sisään ja vieläpä ihan silleen että valonkin sais syttymään.. No eipä siinä, oisinko tuntisen ähissy kunnes sitten homma valkeni aika yksinkertasella tavalla. Ja tadaa, siinä on sitte lamppu.



Nämä pikkuset töppöset lähti tänään naapurin postilaatikkoon :)


Tässä on mun uus harrastus. Toka kerta, joka oli siis huomattavasti onnistuneempi ku eka kerta. Joten ens kerta on.. luultavasti ihan mitä vaan.


Ja näistä on valmistumassa jotain.. :)



Siihen asti heippa!

1 kommentti:

Maarit kirjoitti...

Kylläpä on kauniita leipiä, nam <3