Kylymä bää!

Olipa kerran ystäväiselläni pakkasilla paleleva Kilpukki joka meinasi musertua yksinäisyyteensä kylminä päivinä. Sitten otettiin yks iso käyttämättä jäänyt hepan toppaloimen kaulapala ja jättikokoisen koiran takin teddyvuori. Sitte saksittiin ja mittailtiin, hikoiltiin ja manailtiin, kökötettiin hankalissa asennoissa ja vaivuttiin epätoivoon pöydän alle. Lopulta luovuttiin joistakin aikeista ja osa jätettiin keskenkin oottelemaan lopullista muotoutumista testauksen jälkeen.

Ilman sovituksia tämä synnytyksen tulos näytti kuitenkin jollain maailman ihmeellä olevan sopiva! Tosin mahavyö hivenen hankala ja nafti, ja tämä jo kuvassa muiden toimesta korjattunakin :) Loimi on saanut myös räystään tuonne pyllynpäälle, ite en sellasta saanut nätisti asettumaan vaikka yritinkin.

En tiiä olenko koskaan vääntänyt mitään yhtä.. kröhöm.. haastavaa ja vaikeastikäsiteltävää. Tää oli yhtä luistelua, neulankatkeilua, tökkiviä koneita ja tursuavia vanuja, ja työn jälki on aika kamalaa. Erityisesti tuo kaulapala jäi harmittamaan, jätin sen viimeistelemättä ja saumoja auki josko siihen jonkin kivan ratkaisun joku löytäisi. Mut on tää varmaan lämmin kuitenkin, pääsee Herra ystävineen ulkoilemaan :)